Jorma ja Lea Pihkala
8-13-10 Makuyamadai
Fukuyama-shi
721-0913 Japan
Puh. +81-849-47-8150

http://www.pihkala.net

 

Adventtina 2003

Joulun kirkkautta juhlaanne, rakkaat ystävät! 
 

 

 

 

 

"Sana tuli ihmiseksi ja asui keskuudessamme. Me katselimme hänen kirkkauttaan, sellaista kirkkautta kuin ainoalla Pojalla on Isältä. Hän oli täynnä armoa ja totuutta." (Joh.1:14)
Mutta minä sanon teille totuuden: teille on hy-väksi, että minä menen pois. Sillä ellen mene, Puolustaja ei tule teidän luoksenne. Mutta men-tyäni minä lähetän hänet teille…
Kun hän, totuuden Henki, tulee, hän johtaa teidät kaikkeen totuuteen… Hän kirkastaa minut, sillä hän ottaa minun omastani ja julistaa teille." (Joh.16:7,13,14)

Ensimmäisenä jouluna Jumala tuli Jeesuksessa ihmiseksi. Jeesus syntyi Pyhän Hengen voimasta neitsyt Mariasta. Tuon ajan ihmiset saivat katsella luonnollisin silmin Isän kirkkautta Pojassa. Vaikka Jumalan ääretön suuruus ja rajattomuus pysyi kätkettynä ihmissilmältä, Jeesuksen armo ja totuus paljastivat sen, mikä syvintä kirkkautta Isässä ja Pojassa.

Armo merkitsee sitä, että Jumalan tuli Häntä vihaavien ihmisten luo osoittamaan heille rakkautta siihen mittaan asti, että Hän antoi oman Poikansa sijaisena kärsimään ja kuolemaan koko ihmiskun-nan kauhean syntisyyden tähden, niin että yhdenkään ihmisen ei tarvitsisi joutua syntiensä tähden hukkumaan kadotukseen. Armo kulkee siis totuuden edellä. Ihmiset voivat ja saavat tulla totuuden paljastavaan valoon, koska armon tähden kaikki se synti minkä totuuden valo paljastaa saadaan anteeksi. "Jos me valkeudessa vaellamme… Jeesuksen veri puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä." Armon ja totuuden kirkkaudessa voi sitten lähteä seuraamaan Totuutta, joka on samalla Tie ja Elämä. Hänen läsnäolonsa ja yhteys Häneen muuttaa synkimmän yönkin Herran kirkkauden katselemiseksi.

Mutta sitten tuli päivä, jona Jeesus poistui omiensa läheisyydestä. Mutta Hän teki sen siksi, että se oli heille ja meille tänään paras vaihtoehto. Jeesuksen suuri joululahja omilleen on Pyhä Henki. Vain kulkemalla ristin tien, jolla meidän syntimme otettiin pois ja meidät voitiin julistaa vanhurskaiksi, Jeesus saattoi antaa Pyhän Hengen lahjan. Pyhää Henkeä ei voi saada kuin vanhurskautettu, Jeesuksen uhrin tähden syyttömäksi ja nuhteettomasi julistettu, ihminen. Mutta Golgatan uhrin tähden saamme vastaanottaa Puolustajan, armon Hengen, joka on samalla Totuuden Henki. Armon ja Totuuden Henki avaa nyt aivan armahdetun ihmisen sydämestä käsin sitä kirkkautta, joka Pojalla on Isältä. Joulun suuri lahja on siksi Pyhä Henki, joka avaa tämän päivän elämämme pimeyteen Herramme ihmeellisen kirkkauden ja synnyttää meissä uuden toivon siitä, että Jeesuksen palatessa ehkä hyvinkin pian saamme päästä Pyhän Hengen elämän virrassa katselemaan uusin silmin Hänen ihmeellistä kirkkauttaan!

Joulun ja Jeesuksen toisen tulemisen odotuksen kirkkautta Sinun adventtiisi!

Itä-Fukuyaman seurakunnan 25 -vuotisevankelioimispäivät
Radiopastori Shigeru Masaki (75) saarnasi Itä-Fukuyaman seurakunnan 25-vuotisjumalan-palveluksessa Jeesuksesta, joka tuo valon ihmisen elämään. Valo tekee alussa kipeää, kun se paljastaa karun totuuden sydämemme tilasta, mutta se parantaa ihmeellisellä tavalla, kun Jeesuksen veri puhdistaa sydämen kaikesta synnistä ja anteeksiantamuksen rauha täyttää sydämen.

Edellisen illan evankelioimiskokouksessa hän kertoi miten Herra hänet valitsi ja otti omakseen sodan ajan Japanissa. Eräs kristitty rouva pyytämällä pyysi häntä, silloin 17 -vuotiasta nuorukaista, tulemaan kotikokoukseen, mutta aina hän kieltäytyi lähtemästä. Vihdoin 37:lla kerralla hän ilmoitti lähtevänsä mukaan sillä ehdolla, että rouva ei sen jälkeen koskaan enää vaivaisi häntä pyynnöillään.

Kokouksessa oli mukana muutamia iäkkäitä ihmisiä sekä pitemmän matkan päästä tullut pastori, joka Masakin nähtyään vaihtoi puheensa aiheen ja puhui uudestisyntymisestä lähtien liikkeelle spitaalia sairastaneen syyrialaisen Naamanin parantamisesta. Pyhä Henki avasi hänen silmänsä näkemään kauhean syntisyytensä. Kokouksen lopuksi Masakin vierellä istunut mies kysyi Masakilta haluaisiko hän juuri silloin antaa elämänsä Jeesukselle. Masaki vastasi myöntävästi ja miehen perässä rukoiltuaan sai sydämeensä rauhan, kohtasi oman Pelastajansa elämänsä ensimmäisessä kristillisessä tilaisuudessa.

Pastori Masaki korosti, ettei hän tehnyt itse asiassa mitään aloitetta lähestyä Herraa, vaan Jeesus yksipuolisella rakkauden valinnallaan veti hänet sisälle pelastettujen valtakuntaan ja sittemmin radioevankelistan tehtävään. Hänhän toimi 30 vuotta Luterilaisen Tunnin "Valoa sydämiin" ohjelman radiopastorina ja 60 vuotta täytettyään hän siirtyi Yhdysvaltoihin 15 vuodeksi työhön siellä asuvien japanilaisten pariin. Viime vuonna hän palasi Japaniin aloittamaan uutta seurakuntaa Himejin kaupungissa jatkaen samalla kansainvälistä kiertävän evankelistan tehtäväänsä. (Jotkut muistanevat hänet Suomen kierroksiltaan. Hän on vieraillut kaikkiaan 5 kertaa Suomessa.)

Pastori Masaki haastoi seurakuntamme jäseniä rohkeaan henkilökohtaiseen evankeliointiin. Herra haluaa, että Hänen omansa kantaisivat hedelmää, joka pysyy. Ja sehän on niitä ihmisiä, jotka meidän viestittämämme evankeliumin kautta ovat päässeet osalliseksi iankaikkisesta elämästä.

Rohkaisevaa - Lean osuus ( 7.11.)
Marraskuu tuli kuin varkain. En muistanut edes lapsenlapsemme Leon 4 -vuotissyntymäpäivää. Olimme pienenä seurakuntana uppoutuneet täysin 25.-26.10. evankelioimiskokoussarjan valmisteluihin. Pesimme lattioita ja vahasimme niitä. Ikkunat ja lamput saivat uutta puhtautta. Kyse oli samalla kirkkomme 25 -vuotisjuhlasta.
Olimme runsaan kuukauden päivittäin rukoilleet kokoussarjan puolesta. Levitimme lähitaloihin 5000 kokousmainosta. Kokousta varten syntyi Hanna Gospel -ryhmä. Harjoittelimme monta viikkoa säännöllisesti erään toiseen kirkkoon kuuluvan laulunopettajan opas-tuksella kokouksessa esitettäviä lauluja. Radiopastori Shigeru Masaki oli lupautunut puhujaksi.

Ilma oli aurinkoinen ja lämpöasteita yli 20. Seura-kuntalaisilla oli iloinen ja toiveikas mieli. Sitten koitti tuo tärkeä kokouspäivä. Jorma ja minä sairastuimme flunssaan. Se ei estänyt läsnäoloamme. Nenä tukossa ja kurkku kipeänä, mutta sydämestämme onnellisina odotimme lauantai-iltana kuulijoita. Ja tulihan niitä. Päiville kokoontui kaikkiaan 80 henkeä ja puolet heistä oli ei-kristittyjä.

Pastorin sanoma kosketti. Se valtasi kuulijat. Jotkut pyyhkivät silmäkulmiaan. Ainakin yksi sinä iltana oli Jumalan puhuttelussa ja halusi laittaa elämänsä hengelliset asiat kuntoon. Sunnuntaina oli jumalanpalvelus, jossa pastori Masaki saarnasi. Yhteisen aterian jälkeen oli vielä pienimuotoinen konsertti sekä Masakin puhe. Toinenkin, pitkään sydämen rauhaa etsinyt rouva sai omistaa itselleen Jeesuksen anteeksiantamuksen.

Seurakuntana olemme suuresti rohkaistuneet. Jumala haluaa pelastaa. Hänellä on armon ajatukset japanilaisia kohtaan. Kokousten pito ja niiden monet valmistelut eivät ole turhaa. Japanin kansalla on etsikkoaika. Kiitos teille, jotka siellä Suomessa rukoilitte kokousten puolesta. Rukouksenne on kuultu. Seurakunnassamme on kymmenkunta etsivää. Jatkakaa rukousta, jotta nämäkin ihmiset saisimme liittää kasteen kautta seurakuntaan.

Surua ja ylösnousemuksen odotusta
Arki on juhlan jälkeen tervetullut hengähdystauko.


Hyvin pian saimme kuulla suruviestin. Rouva Mieko Tani oli nukkunut pois sairastettuaan kaksi vuotta syöpää. Hän kuuluu Nishinomiyan seurakuntaan, jossa lyhyen ajan olemme työskennelleet. Rouva Tanilla oli lähes koko ajan sairaalassa joku omaisista vierellään. Hänen aikuiset poikansa ja miehensä vuorottelivat auttaen potilasta monissa perushoitoon liittyvissä asioissa. Raamattua pojat lukivat äidilleen joka päivä ja rukous nousi voimakkaana tuolta sairasvuoteelta. Henry ja Tuula Liivola kävivät sairaskäynneillä. Itse emme päässeet pitkän matkan tähden kovin usein katsomaan rouva Tania.

Toinen suruviesti oli Eriko Horiuchin isän kuolema. Äiti oli nukkunut 13.elokuuta. Eriko on varsin yksin vanhempiensa kuolema jälkeen kotona vuodepotilaana, sairastaessaan omaa sairautta, jota on kestänyt jo 30 vuotta. Kaksi Erikon aikuista kristittyä veljeä asuu samassa talossa ja työn jälkeen saapuvat kotiin.

Sain olla Erikon isän hautajaisissa. Ne olivat mieleenpainuvat juhlat. Toista sataa japanilaista sukulaista kaikki kristittyjä oli kokoontunut yhteen. Virrenveisuu oli mahtavaa ja eri puheet korostivat Jeesuksen ylösnousemusvoimaa. Sain maistella taivasmakuja etukäteen.

Istutin orvokkeja kukkalaatikoihin. Ne kukkivat kauniisti. Lähipuistossa ruusut ovat puhjenneet kukkaan. Naapurilla on kaalit ja pinaatit ym. vihannekset kasvaneet komeiksi. Mandariinit ja kakihedelmät ovat kypsyneinä puissa. Siperiasta ovat villisorsat muuttaneet läheiselle lammelle talven ajaksi. Ulkona on mukava kävellä. Ilmat ovat aurinkoisia. Teille Suomessa on pimein aika vuodesta. Nyt on aika sytyttää kynttilät ja katsella valoa. Tietoisuus valon tulosta ja päivän pitenemi-sestä antaa uutta toivoa. Joulu on ihana Vapahtajan syntymäjuhla. Silloin on valoa kodeissa ja kirkoissa sekä ihmisten sydämissä. Siunausta minulta.

Lea

Länsi-Japanin ev.lut. kirkon työntekijäkokous
Marraskuisen Länsi-Japanin ev.lut. kirkon työntekijäkokouksessa kyseltiin, millainen on terve, voi-makas ja kasvava kirkko. Miten kirkko pääsisi kasvamaan? Pastori Yoshitake Ariki piti asiasta pari terävää luentoa, joiden pohjalta asioita yhdessä pohdittiin. Hän korosti, että terveen ja kasvavan seurakunnan kaksi olennaista tuntomerkkiä ovat ensinnäkin jumalanpalvelus, jossa kokoonnutaan Jumalan eteen Häntä palvomaan ja Hänen palveltavakseen. Jumalanpalveluksissa saarnan tulee olla Jumalan sanaa eikä sinänsä ehkä kauniita ja hyödyllisiltä kuulostavia ihmisajatuksia. Pastori Ariki vaati meitä julistajia varmistumaan ennen jumalanpalvelusta, että meillä on todella sanoma Jumalalta. Toinen elävän seurakunnan tuntomerkki on se, että se julistaa evankeliumia ympäristöönsä. Mutta julistettavan sanomansa sen tulee saada jumalanpalveluksissa Herralta itseltään.

Japanissa niin lähettien kuin kansallisten työntekijöiden jatkuvana kipuna on se, että niin kovin harva japanilainen tulee uskoon. Syy siihen ei ole ensi sijassa japanilaisen yhteiskunnan evankeliumin vastustus, jota toki kyllä esiintyy monenlais-ten ennakkoluulojen ja tietämättömyyden pimeydestä käsin. Syvin syy ei myöskään ole japanin pienten seurakuntien sisällä, vaikka niitä vaivaakin usein pappiskeskeisyys ja seurakuntalaisten armolahjojen laiminlyönti. Syy on syvemmällä.

Monelle japanilaiselle kristitylle usko Kristukseen ja elämä Hänessä on aivan todellista ja elävää, mutta ajattelussaan hän saattaa sijoittaa uskonsa samaan luokkaan kuin muutkin uskonnot ympärillään. Itse asiassa näin tehdessään hän kieltäytyy kohtaamasta Jeesuksen ehdotonta vaatimusta ainoana tienä Isän luo. Selviytyäkseen ympäristön paineesta hän saattaa helposti koteloitua kristillisen seurakunnan sisäpiiriin.

Kysymys on tietysti hengellisen kasvun pysähtymisestä varsin keskeisellä alueella ja se ratkaisevasti estää asianomaista näkemästä vastuutaan pelastumattomista ihmisistä. Lähiomaistensa ja perheensä jäsenten pelastumisesta hän toki yleensä kantaa huolta, mutta laajempi evankeliumin levitys kohtaa hänessä sisäisen vastarinnan aika lailla samaan tapaan kuin suomalaisessa hengenmaisemassa kristillinen kirkko vierastaa uskonnonvapaus-suvaitsevaisuuden nimissä kaikkea mahdollista, mikä voitaisiin tulkita esimerkiksi maahan muuttaneiden ei-kristittyjen "käännyttämiseksi". Kristitty kyllä tietää, että hänen pitäisi evankeliumia jakaa siitä osattomille, asia vaivaakin häntä, mutta sisäinen este on niin voimakas, että hän ei yksinkertaisesti todista Herrasta kenellekään ja elää yhteiskunnassa eräänlaisena piilokristittynä. Ilmiö on Japanissa kristillisen seurakunnan kasvun ehkä merkittävin este.

Sikäli kuin uskoon tullut todella pääsee käsittämään, että ei ole mitään muuta pelastusta kuin Jeesus, hän alkaa nähdä ihmiset yleisen suvaitsevaisuusopin vastaisesti kahteen ryhmään kuuluvina. Toiseen kuuluvat pelastuneet ja toiseen ne, joiden on pelastuttava. Jako ei siis ole pelastuneisiin ja hukkuviin, vaan pelastuneisiin ja vielä kadoksissa oleviin, joiden Jumala tahtoo kuitenkin pelastuvan. Jälkimmäisiä on Pyhä Henki evankeliumin sanalla koko ajan etsimässä voidakseen saattaa heidät Jeesuksen kautta Isän yhteyteen. Lähetystyön ja evankelioinnin ratkaisevan tärkeä motivaatiohan on juuri siinä, että uskoon tullut kristitty alkaa nähdä ihmiset samalla tavalla kuin Herra Jeesus heidät näkee. Herran silmillä katselija ymmärtää myös, että pelastuminen on ehdottoman välttämätöntä, sillä ilman yhteyttä Kristukseen ihminen lopulta hukkuu.

Rohkeus todistaa nousee toisaalta siitä, että Pyhä Henki osoittaa uskovalle, kuinka suuri ja varma hänen oma pelastuksensa on. Golgatan veri riittää puhdistamaan myös Herran antaman lähetyskäskyn laiminlyöneen uskovan syntien puhdistamiseen. Toisaalta Pyhä Henki avaa silmämme näkemään ihmiset Kristuksen silmin. Vain sydän jossa palaa halu saada nähdä, miten Herra pelastaa ihmisiä, voittaa pelkonsa ja löytää lukemattomia tilaisuuksia todistaa Herrasta. Hän tietää, että vain evankeliumin sana voi ihmisen pelastaa.

Perhekuulumisia
Sinikka on ollut varsin terve. Käy kävelyllä ja voimistelee itsenäisesti ja on kirkon toiminnassa mukana. Ottaa osaa eri raamatturyhmiin ja ruko-uspiireihin. Kutsuu ihmisiä kirkkoon ollessaan ulkona. Joku japanilainen on tullut kirkkoon Sinikan kutsumana. Sinikka auttaa monissa taloustöissä. Nuorta seuraa hän kaipaa. Välillä kyllästyy ihan syystä näihin vanhoihin vanhempiinsa.

Odottelemme innolla Kaarinan ja Inkeri Vänskän tuloa joulukuuksi joulukonserttikierrokselle. Heillä on 13 konserttia eri puolilla Länsi-Japania. Muistakaa niitä esirukouksissanne.

Tomio ja Päivi olivat toistaiseksi viimeistä kertaa käymässä luonamme Tokiosta, sillä heidän hiukan vajaa 3 vuoden jaksonsa Tokiossa päättyy ja he palaavat Suomeen 20.12.

Hanna, Seppo, Leo ja Alex Kiviniemi elelevät edelleen Madridissa. He toimivat ns. non-profes-sional lähetteinä eli eivät tarvitse taloudellista tukea vaan rukoustukea työlleen, jota he tekevät sekä japanilaisten että espanjalaisten parissa. Jälkimmäisille he ovat aloittamassa sielunhoito-kurssia ja japanilaisille heillä pidetään säännöllisiä kokouksia.

Herra valaiskoon armollaan Joulunaikanne!

Lea, Jorma ja Sinikka Pihkala

 Tuen yhteystiedot:

Taloudellisen tuen työllemme voi kanavoida Akaan, Pyynikin, Langinkosken, Anjalankosken, Hirvensalmen ja Hausjärven seurakuntien kautta tai Hämeen, Helsingin, Etelä-Saimaan, Pohjois-Savon tai Kymenlaakson Kansanlähetyspiirien kautta. Jos et asu millään näistä alueista, käytä Kymenlaakson Ev.lut. Kansanlähetyksen tiliä. Vierellä piirien yhteys ja tilitiedot.

 

  • Etelä-Saimaan Ev.lut. Kansanlähetys:
    EKOP 562009-440065
    Raatimiehenk. 13,
    53100 Lappeenranta
    puh. 05-453 0225,

  • Hämeen Ev.lut.Kansanlähetys:
    TSOP 573008-245702
    Hämeenpuisto 41,
    33200 Tampere,
    puh. 03-212 0778,

  • Helsingin Ev.lut. Kansanlähetys:
    Leonia 800010-1558247
    Karjalankatu 2 A 6,
    00520 Helsinki,
    puh. 09-877 0060,

 

  • Kymenlaakson Ev.lut. Kansanlähetys:
    OP 575001-249888
    Torvitie 3,
    45130 Kouvola,
    puh. 05-311 7193,

  • Pohjois-Savon Ev.lut. Kansanlähetys:
    Nordea 107830-201938
    Museokatu 24,
    70100 Kuopio
    puh. 017-262 2082