Jorma ja Lea Pihkala

1050-2 Ao-cho

Ono-shi

675-1358 Japan

+81-794-66-4752

 

Ao  24.1.2001

 


Rakkaat ystävät!

 

      Jeesuksen äiti sanoi palvelijoille:

     "Mitä hän teille sanoo, se tehkää." (Joh.2:5)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hääilo

 

Jeesuksen julkisen toiminnan ensimmäinen tunnusteko, veden muuttaminen viiniksi Kaanan häissä, on ollut vahvasti ajatuksissani ja puheissani aloittaessamme uutta vuosisataa ja vuosituhatta täällä Japanissa. Samalla kun odotamme Jeesuksen palaavaksi kirkkaudessaan, näemme tuosta tunnusteosta, millainen tulee Hänen hallintavaltansa kerran olemaan ja miten saamme elää nyt odottaessamme taivaallisen hääjuhlan alkua.

 

Pelastuksen ilo, ilo Kristuksen rakkauden tuntemisesta ja siitä, että saamme syntimme anteeksi ja osallisuuden iankaikkiseen elämään, ei sulje elämästämme pois niitä ilonaiheita, joista myös uskosta osattomat osaavat ja saavat nauttia. Jeesus ei tullut pilaamaan avioliittoa, työniloa, nautintoa hyvästä ruoasta, ystävistä ja harrastuksista. Päin vastoin Jeesus antaa kaikelle luonnolliselle ilolle aivan uuden syvyyden asettaessaan nuo ilonaiheet suhteeseen Häneen, josta kaikki todellinen elämä vuotaa.

 

Kun Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi, Jumalan kuva syvimmiltään löytyi ei kummassakaan yksilössä sellaisenaan, vaan heidän välisessään liitossa:

"Luodessaan ihmisen Jumala teki hänet kaltaisekseen. Hän loi heidät mieheksi ja naiseksi, siunasi heitä ja antoi luodessaan heille nimen aadam." (1 Moos. 5:1,2)

Avioliitto on siksi sekä suvun jatkamisen että Jumalan ilmoituksen eteenpäin kuljettamisen väline. Siksi ihmiseksi tullut Jumalan Sana yksin kykenee antamaan avioliittoon sen syvyyden ja ilon, jota varten avioliitto asetettiin. Jeesus ei tullut kumoamaan Jumalan luomisjärjestystä vaan palauttamaan sen siihen aitoon ja elävään iloon, josta synti sen oli irrottanut.

 

Vesi viiniksi

 

Häät ovat pyhä, suuren ilon hetki. Jeesus sai kutsun häihin ja otti sen vastaan. Mutta Hänen läsnä ollessaan viini loppui. Tässä tilanteessa käytiin lyhyt mutta merkittävä keskustelu Jeesuksen ja Hänen äitinsä Marian välillä. Maria tuli sanomaan Jeesukselle:

"Heillä ei ole viiniä."

Maria halusi tietysti Jeesuksen järjestävän lisää viiniä. Mutta Jeesuksen vastaus osoittaa, että hänellä oli syvempi tarkoitusperä. Jeesus näki Marian sydämeen asti ja vastasi Marian syvään toiveeseen suurella rakkaudella ja hellyydellä - vaikka suomalainen ei käännösten sanoissa vaimo tai nainen tunnista sitä - vielä ristiltä puhuessaan Jeesus käytti samaa nimitystä äidistään:

"Vaimo, mitä puutut minun tehtäviini?" (JKR)  "Anna minun olla, nainen." (92)  "Mitä sinä tahdot minusta, vaimo?" (38) Alkukielen sanallinen muoto sisältää meille vieraan ilmaisun, jota eri käännökset selittävät tavallaan: "Vaimo, mitä sinulle ja minulle? Minun aikani ei ole vielä tullut."

 

Ajatus kulkenee näin: Äiti rakas, tiedän kyllä mitä halaisit, mutta sinä et ymmärrä kyllin, sinun ymmärryksesi minun tehtävääni nähden on vielä rajallinen. Olet kantanut minut sydämesi alla, kun Jumala valmisti minulle ihmis-ruumiin. Olet seurannut minua halki näiden vuosien tietäen alkuperäni ja nyt kun näet, että olen siirtymässä julkiseen toimintaan, sinä haluaisit, että tekisin jotain sellaista, mikä paljastaisi ihmisille luonteeni ja tehtäväni - sinunkin sydämesi suuri salaisuus voisi vihdoin tulla julki.

 

Ristin tie vie täyttymykseen

 

Tähän Marian kaipaukseen Jeesus vastasi: Rakas äitini, sinä et tiedä mitä pyydät.

"Minun aikani ei ole vielä tullut".

Tarkoittiko Jeesus, että Hän ei olisi ollut valmis tekemään ihmettä. Ei varmaankaan, sillä Hänhän muutti veden viiniksi. Kysymys oli siitä, että tunnusteko ei kykenisi tyydyttämään Marian sydämen nälkää, se ei tuottaisi sitä vaikutusta, jota hän kaipasi. Ilmaisulla "minun aikani" viittaa Jeesuksen kärsimiseen, kuolemaan ja ylösnousemukseen. Vasta ristin ja ylösnousemuksen voiton ja Pyhän Hengen vuodattamisen jälkeen ihmiset voisivat todella ymmärtää, kuka Jeesus on ja mitä Hän oli tullut maailmaan tekemään. Ristin jälkeen Mariankin syvin halu sai täyttymyksensä niin kipeä, kuin tie siihen olikin.

 

Sitten Jeesus suoritti tunnusteon, eloton vesi muuttui elämästä kotoisin olevaksi viiniksi. Lisäksi tuo viini ei ollut kakkosluokan juomaa vaan parasta mahdollista. Tapakaan, jolla ihme tapahtui, ei ollut merkityksetön. Juutalaiseen kultilliseen puhdistautumiseen tarvittiin jatkuvaa vedellä peseytymistä. Viini, joka on myös kuva ehtoollisesta ja näin ollen myös Golgatan uhriverestä, kertoo, että sydämen puhtautta ei voi saavuttaa muuten kuin pääsemällä osalliseksi siitä verestä, joka vuoti, kun Elämän Ruhtinaan veri pusertui ulos Hänestä kuin viini viinirypäleestä. Hänen verensä ja ruumiinsa tulisi olemaan todellisen puhtauden ja ilon lähde. Viinin määrä ja laatu kertoo myös siitä, että Jumalakan siunaus on luonteeltaan ylenpalttista. Saamme armoa armon päälle.

 

Tie Herran tuntemiseen

 

Päästäksemme elämämme eri tilanteissa maistamaan Herran tekoja meidän on syytä ottaa todesta Marian antama ohje häissä palvelustehtäviä hoitaneille ihmisille:

"Mitä hän teille sanoo, se tehkää."

 

Jeesuksen kirkkaus näkyi tässä ensimmäisessä tunnusteossa. Monissa muissakin tilanteissa, pelon, sairauden ja hädän keskellä, Jeesus ilmaisi tunnusteoillaan kirkkauttaan, joka syvimmin tuli näkyviin ristin pimeyden keskellä. Kaikkien näiden lopputulos oppilaiden silmissä, avoimissa uskovissa silmissä on:

"Me katselimme hänen kirkkauttaan, sellaista kirkkautta kuin ainoalla Pojalla on Isältä. Hän oli täynnä armoa ja totuutta."

 

 

Kiitos

 

Sydämellinen kiitos teille kaikille siitä korttien, kirjeiden, pakettien ja viestien tulvasta, jolla joulun tienoissa jälleen osoititte rakkauttanne ja jotka kertovat siitä, miten meitä rukouksessa kannetaan. Olette suurenmoisia lähettäjiämme. Herra teitä runsaasti siunatkoon!

 

Aon seurakunta

 

Joulukuu jätti sydämeemme suuren kiitosmielen, kun Aon seurakunnassa saatiin kastaa rouva Yukie Taylor, hänen kehitysvammainen 3 vuotias tyttärensä Kiko ja vajaa 2 vuotta vanha Ayana Fujiwara, jonka äiti on kristitty, mutta isä vielä pelastuksen ulkopuolella.

 

 Joulujumalanpalveluksessa konfirmoitiin Mana Matsuoka, lukion kolmasluokkalainen, jolla on juuri nyt edessä pääsykokeet sairaan-hoitajaoppilaitokseen. Hänen äitinsä pitää yhdessä rouva Kouzukin kanssa 3-4 vuotiaiden päiväkerhoa, jossa evankeliumi on kirkkaasti esillä. Kuluneen vuoden aikana kastetut kaksi aikuista ovat molemmat saaneet kimmokkeen tulla kirkkoon juuri tämän työn kautta. Päiväkerhon lisäksi he pitävät pyhäkoulua ja kotikokouksia lasten vanhemmille.

 

Uusi vuosi alkoi sikälikin iloisissa merkeissä, että seurakuntaneuvostomme puheenjohtaja Noboru Kouzuki pääsi vihdoin sairaalasta ja pääsi mukaan jumalanpalveluksiin. Raamttupiiriimme on ilmaantunut myös syvässä Herran puhuttelussa oleva mies Yoshimoto, jonka pelastumisen puolesta pyydän esirukoustanne. Erityisellä tavalla haluaisin jättää rukoustenne kohteeksi myös seurakunnan nuoret ja nuorisotyön kehittämisen. Osa nuorista on lapsena kastettu, mutta kaikkia ei ole vielä konfirmoitu.

 

Nishinomiyan kuulumisia

 

Nishinomiyassa ILO -yhtye piti ensimmäisen varsinaisen konserttinsa, joka keräsi 40 henkeä joululaulujen ja kirkkaan evankeliumin ääreen valtavasta kerrostalokompleksista tekosaarella, jolle johtavan sillan juuressa seurakunnan tilat sijaitsevat. Syksyllä alkanut lastenkerho on osoittautunut myös varsin suosituksi. Yllättävää kyllä kävijöissä on enemmän äitejä kuin lapsia. Äideillä sydämet tuntuvat olevan auki ja lapsille annettu opetus lienee riittävän yksinkertaista näiden aikuistenkin ymmärtää, jotka eivät tiedä entuudestaan kristinuskosta juuri mitään.

Joulun alla Nishinomiyan jumalanpalveluksiin ilmestyi 35 vuotias mies, Matsumoto-nimeltään, joka kertoi tulleensa viikkoa aikaisemmin uskoon käydessään Koreassa. Siellä eräs innokas kristitty oli johtanut hänet Herran luo korean kielellä, jota Matsumoto oli harrastuksenaan opiskellut. Saamiensa ohjeiden mukaan hän tuli jumalanpalveluksiin, on todistanut Herrasta, alakanut soittaa huilua ILOssa ja pyytää päästä seurakuntamme jäseneksi. Kesällä jumalanpalveluksiin tullut Morita-niminen noin 40 vuotias rouva on aloittanut kasteopetuksen ja on selvästi Pyhän Hengen työn alla. Muistetaan häntä rukouksin.

 

Kazuko Koono niminen viime kesänä Koben teologisen seminaarin 3½ vuotisen kurssin käynyt 53 vuotias nainen ilmaisi halunsa liittyä Nishinomiyan seurakuntaan. Hän on kasvanut Nishinomiyassa ja haluaa omassa kodissaan aloittaa uuden pioneerityön yhdessä seurakuntamme kanssa. Näin jäsenmäärä kasvaa 14 henkeen ja työ laajenee alueellisesti. Koono on jo puolen vuoden ajan käynyt kerran kuussa avustamassa Nishinomiyan jumalanpalveluksissa.

 

Työkuvio Nishinomiyassa muuttuu muussakin suhteessa, koska Raili Hiironniemi palasi kolmannelle työ-kaudelleen. Minun vastuulleni jää edelleen seurakunnan vastuupastorina toimiminen, mutta Railin, Koonon ja raamattukoulusta valmistuvan evankelistaneidon kanssa työ saa tiimityön luonteen ja radiopastori Ariki, joka huhtikuusta lähtien tulee toimimaan Länsi-Japanin ev.lut. Kirkon pääsihteerinä, ottaa valvonta ja opastusvastuuta tästä uudesta työskentelymallista. Etsiskelyistä huolimatta emme löytäneet seurakunnalle isompia kokoustiloja, joten jatkamme entisissä niin, että lisäksi vuokrasimme toimistohuoneen samasta rakennuksesta. Seurakunta muuttuu maaliskuussa kirkon vuosikokouksessa saarnapaikasta kolmannen asteen seurakunnaksi.

 

Suunnittelua ja hallintoa

 

Sekä Aon että Nishinomiyan seurakuntien vuosi-kokousmateriaalin kirjoittaminen ja kokoaminen ovat osoittautuneet melko vaativiksi urakoiksi kaiken normaalin kokoustoiminnan päälle. Vuosikertomukset, tilinpäätökset, budjetit, vuosisuunnitelmat jne on nyt laadittu ja kokouksissa valitaan seurakuntaneuvosto ja hahmotetaan työtä eteenpäin. Iloisina ja toiveikkaana saamme uuteen vuoteen käydä tunnuksenamme: “Ilo Herrassa on meidän väkevyytemme!” Työtä on paljon ja työmiehiä vähän. Mutta pienikään työ ei Jumalan valtakunnassa ole turhaa.

 

Lean joulumatka Suomeen

 

Lea jatkaa. Vietin joulun perheemme luona Suomessa. Lähdimme Sinikan ja Veera Syrjälän kanssa 18.12 Osakan kansainväliseltä kentältä jumbojetillä Amsterdamiin. Odotimme 6 tuntia Amsterdamin kentällä lentoa Helsinkiin. Matka oli raskas ja kesti 24 tuntia, mutta Sinikka jaksoi hyvin ja minulle järjestyi koneen takaosassa lisäpaikkoja. Sain levätyksi jonkun tunnin vaaka-asennossa. Saapuessamme puoliyön tuntumassa Helsingin Vantaalle meitä oli vastassa Sampo-poikamme.

 

Jorma jäi yksin monine töineen Japaniin. Kotimme Ryttylässä oli syksyn Helenan hyvässä hoidossa. Joululeivonnaisia jouluumme oli Helenan lisäksi tehnyt Leena Lampinen. Ensi töiksi kaadoin kuusen joulu-puuksi. Lasten kanssa oli mukava tehdä joulu-valmisteluja. Kaarina saapui pian Lahdesta kotiin. Sinikka opetteli taas elämistä Suomessa. Ilmat olivat sopivasti pakastumassa. Luntakin satoi. Saimme valkean joulun. Ryttylässä kiinnitti huomiota  kauniit ulkovalot ihmisten pihoilla. Muuten päivä tuntui hämärältä ja lyhyeltä Japaniin verrattuna. Japanissa aurinko paistaa lähes joka päivä koko talven.

 

Jouluna olivat kaikki muut lapset koolla paitsi Hannan perhe, joka on vasta muuttaneet Espanjaan Hannan miehen Seppo Kiviniemen työn siirryttyä Brysselistä Madridiin. Joulupöydässä oli Tomio vaimonsa Päivin, ja Asako miehensä Laurin kanssa. Sampon morsian Ella Riia Tuokko käväisi siskonsa kanssa. Jorman äiti Lilja oli pariin otteeseen meillä. Myös oma äitini oli yötä. Joulu vietettiin perinteisesti aattohartauden ja koti-jouluohjelman merkeissä. Lahjoja oli kerääntynyt jokaiselle, vaikka olimmekin päättäneet olla ostamatta niitä tänä jouluna.

 

Hyvin vähän liikuin missään. Kävin äitini luona Helsingissä ja isäni sekä veljeni haudalla.  Kolme viikkoa on lyhyt aika. Yritin keskittyä näihin lähimpiin omaisiini. Myös Sinikan jättäminen puoleksi vuodeksi Suomeen vaati erilaisia järjestelytöitä. Kuten viime keväänäkin Irma Väisänen ottaa jälleen sairaanhoitajan vastuuta Sinikan terveydestä. Sampo Sinikan kanssa kotonamme. Sinikalla on alkanut jälleen työpajalla käynnit sekä kuntoutus. Hän saa hyvää, monipuolista hoitoa Suomessa. Kela antoi Sinikalle kolmen viikon yksilöllisen kuntoutusjakson Lahden sopeutumisvalmennuskeskuksessa. Olen pyytänyt joiltakin teistä viikonlopuksi apua Sinikan hoidossa. Kiitos etukäteen vaivannäöstänne.

 

Joululomalla sain myös hoitaa omaa terveyttäni. Suomessa on verrattomat mahdollisuudet käydä mm uimaloissa. Japanissa tilaisuuksia sellaiseen on vähän. Sain myös lääkäriltä varalle lääkekuureja mahdollisiin vaivoihini. Suomessa käynti oli monella tapaa hyvä ja tarpeellinen. Olen kiitollinen kaikille Teille, jotka muistitte meitä,  koko perhettä eri tavoin jouluna.

 

Herra siunatkoon tämän uuden vuoden elämässäsi.  

 

Jorma ja Lea Pihkala

 

PS.   Taloudellisen tuen työllemme voi kanavoida Akaan, Pyynikin, Langinkosken, Anjalankosken ja Hausjärven seurakuntien kautta tai Hämeen, Helsingin, Etelä-Saimaan, Pohjois-Savon tai Kymenlaakson Kansanlähetyspiirien kautta. Jos et asu millään näistä alueista, käytä Kymenlaakson Ev.lut. Kansanlähetyksen tiliä. Alla piirien yhteys ja tilitiedot:

 


  • Etelä-Saimaan Ev.lut. Kansanlähetys:
    EKOP 562009-440065
    Raatimiehenk. 13,
    53100 Lappeenranta
    puh. 05-453 0225,

 

  • Hämeen Ev.lut.Kansanlähetys:
    TSOP 573008-245702
    Hämeenpuisto 41,
    33200 Tampere,
    puh. 03-212 0778,

 

  • Helsingin Ev.lut. Kansanlähetys:
    Leonia 800010-1558247
    Karjalankatu 2 A 6,
    00520 Helsinki,
    puh. 09-148 6655,

 

  • Kymenlaakson Ev.lut. Kansanlähetys:
    OP 575001-249888
    Torvitie 3,
    45130 Kouvola,
    puh. 05-311 7193,

 

  • Pohjois-Savon Ev.lut. Kansanlähetys:
    Merita 107830-201938
    Tulliportink. 26,
    70100 Kuopio
    puh. 017-262 2082