Jorma ja Lea Pihkala

Punkankuja 6 as 4
12310 Ryttylä

019-757 112

 

 

Ryttylä 5.4. 2002


    Jumalan rauhaa, rakkaat ystävät! 
 

 

 

 

Ylösnousseen Hyvän Paimenen kanssa

Genesaretin järven rannalla ilmestynyt Ylösnoussut Herra kysyi Pietarilta ja kysyy yhä omiltaan: ”Rakastatko Sinä minua?” Saatuaan myönteisen vastauksen Hän antoi ja antaa yhä tehtävän: ”Ruoki Minun karitsoitani ... kaitse Minun lampaitani ” ruoki Minun lampaitani.” ”Minun karitsoitani, Minun lampaitani, Minun lampaitani.” Näissä ilmaisuissa näkyy, mitä ylösnoussut Kristus sydämessään ajattelee ja tuntee. ”Minä olen Hyvä Paimen. Hyvä Paimen antaa henkensä lammasten puolesta.”  

Hyvä Paimen! Tuona aamuna Galilean järven rannalla Jeesus ajattelee itseään Hyvänä Paimenena. Hän ajattelee omia karitsoitaan ja omia lampaitaan. Jeesus katseli ihmiskuntaa näin: "Nähdessään kansanjoukot hänen tuli heitä sääli, kun he olivat nääntyneet ja hylätyt kuin lampaat, joilla ei ole paimenta. Hän sanoi opetuslapsilleen: 'Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän. Rukoilkaa siis elon Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa'." (Matt. 9:36-38)

Nyt Hän seisoi järven rannalla ja katseli laajalle ihmiskunnan suuntaan aina sen tuleviin vuosisatoihin ja tuhansiin asti. Heistä Hän sanoi ”Minun karitsani, Minun lampaani, he ovat Minun.” Tästä näkökulmasta Hän nyt lähti käsittelemään Pietarin sydämen kysymyksiä. Possessiivipronomini ”Minun” merkitsee suvereenia Hallintavaltaa ja kokonaista Vapahtajan sydäntä.

Jeesus osoitti Pietarille ja muille seuraajilleen, mikä heidän tehtävänsä tulisi olemaan. Heidän roolinsa  tulisi olemaan suorassa suhteessa Jeesuksen tehtävään Paimenena. ”Ruoki Minun karitsoitani.” ”Kaitse Minun lampaitani.” ”Ruoki Minun lampaitani.” Paimentaminen ei suinkaan ole aina kaunista ja maalauksellista liikkumista kukkaketojen ja vesilähteiden keskellä. Joskus se merkitsee sitä, että lauma on jätettävä, on kiivettävä jyrkille vuorille ja on taisteltava verisesti susien kanssa, jotta eksynyt karitsa saataisiin pelastetuksi.

Jeesus kertoo millä edellytyksin tällaista tehtävää voidaan hoitaa. Hän kysyi Pietarilta, oliko hän antautunut Hänelle, rakastiko hän Ylipaimenta. Sana, jota Jeesus käytti on paljon enemmän kuin vain tunnetta ilmaiseva. Se tarkoittaa kokonaista antautumista ja omistautumista. Pietari ei uskaltanut nousta samalle korkeudelle, kuin Herran käyttämä sana olisi edellyttänyt. Hän vastasi aivan rehellisesti, että hän rakasti Herraa, käyttäen puhtaasti tunnevaltaista sanaa ”rakastaa”.

Herra kysyi uudelleen, oliko Pietari antautunut ja omistautunut Hänelle. Tälläkään kerralla Pietari ei uskaltanut nousta samalle tasolle. Hän sanoi: ”Minä rakastan sinua.” Sitten äärettömässä armossaan Herra laskeutui Pietarin sanan tasalle. ”Rakastatko minua?” Pietari ei pitänyt siitä. Mutta vaikka Herran käyttämä alemman tason ilmaisu murehdutti häntä, itse hän silti käytti sitä edelleen vastauksessaan:
”Herra, Sinä tiedät kaikki. Sinä tiedät, että minä rakastan Sinua.”

Edellytys sille, että voi ruokkia karitsoita ja paimentaa lampaita, on rakkaus Herraan. Mutta meidän ei tule unohtaa sitä, että rakkaus, jota Hän haluaa meiltä, on kokosydämistä antautumista ja omistautumista Hänelle. Herran antama tehtävä ei ole taakka sille, joka rakastaa itse Ylösnoussutta. Pietarin rakkaus Jeesukseen nousi sydämestä, joka oli saanut paljon anteeksi. Meidänkin rakkautemme Jeesukseen syntyy yksin Herran armosta. Tunnet ehkä oman sydämesi ailahteluja Pietarin tavoin ja rakkautesi rajallisuuden, mutta kuitenkin jos annat Jeesukselle myöntävän vastauksen kysymykseen: ”Rakastatko minua?”, saat tehtävän Hänen maailmanlähetyksessään. Saat palvella ja elää niiden ihmisten kanssa, jotka kuuluvat Jeesukselle.

*********************************************************
Itä-Fukuyaman haaste

Niin kuin yllä olevasta osoitteesta voitte päätellä, saavuin välikausilomalle Suomeen 2.4., mutta Lea jatkaa vielä toukokuun alkuun asti Nishinomiyan työssä. Välikausilomamme jälkeen tarkoituksemme on palata 25.8. Japaniin Hiroshiman läänin Fukuyaman kaupungin Itä-Fukuyaman ev.lut. seurakunnan työhön. Kuluneet pari viimeistä kuukautta ovat lentäneet kolmen seurakunnan työn siirron merkeissä. Fukuyamassa pitkään työskennellyt naisteologi Yaoko Koyasu siirtyy Tsuyaman seurakuntaan. Hän perehdytti meitä sikäläisen seurakunnan kuvioihin.


Seurakunta on noin 20 vuotta sitten norjalaisten lähettien aloittama ja jäseniä siinä on noin 57, joista 8 lasta ja 28 aktiiviaikuisjäsentä. Se on siis kooltaan noin puolta pienempi kuin Aon seurakunta, mutta sillä on viisi vuotta sitten rakennettu uusi komea kirkko, jonka velkojen maksun kanssa pieni lauma on ollut tosi kovilla. Seurakunnan jäsenten joukossa on eläkkeellä oleva pastori Aoto, joka antaa arvokasta panostaan seurakuntatyössä. Kirkko sijaitsee valtaisan asuntoalueen keskellä ja erityistilaisuuksiin tulee usein paljonkin ihmisiä. 

Vipinää Aossa

Aon seurakunnassa pastorina jatkaa Tetsuaki Ueda vaimonsa Keikon kanssa. Heillä on kolme lasta, vanhin poika aloittamassa lukiota, toinen poika keskikoulun toisella luokalla ja nuorin tyttö ala-asteen kolmannella. Pastori Ueda on aiemmin toiminut 6 vuotta Yookan seurakunnassa, mutta siirtyi sieltä 8 vuodeksi maalliseen työhön ja sen ohessa tavoittamaan harhojen pauloihin joutuneita ihmisiä evankeliumin sanalla.

Viime viikot Aossa olivat melkoista vipinää, kun helmikuussa vietettiin häitä ja maaliskuun 17. kastettiin Ayumi Fujiwara, perheen neljäs tyttö. Isää lukuun ottamatta muu perhe on kristittyjä. Isän pelastuminen on rukousaiheemme.

24.3. taas saimme omien lähtöjuhliemme yhteydessä viettää Maiko Koozukin (19) konfirmaatijuhlaa. Isä ja äiti ovat seurakunnan keskeisiä vaikuttajia ja heidän neljästä lapsestaan Maiko konfirmoitiin nyt viimeksi. Maiko pääsi opiskelemaan farmasiaa Aichin lääniin ja halusi ennen lähtöään käydä pikarippikoulun.

Iloksemme myös Kooji Honjoo (26) niminen lapsena pitkään Aon kirkon pyhäkoulua käynyt lukion voimisteluopettaja halusi aloittaa kasteopetuksen, jota jatkaa nyt pastori Ueda.

Pääsiäislaunatain yömessussa Kioton Kitashirakawan katolisessa kirkossa vietettiin yhdeksän hengen suurta kastejuhlaa. Yksi kastettavista oli Naoko Yoshimoto (29), viime lokakuussa Aon seurakunnassa kastettujen Katsuyuki ja Hiromi Yoshimoton tytär. Kun kaksi vuotta aiemmin samassa kirkossa oli kastettu heidän poikansa Yoosuke (25), niin koko perheestä on nyt tullut kristittyjä. Sain olla mukana kastejuhlassa ja vaikka asetelma vanhemmat luterilaisia ja lapset katolisia onkin mielenkiintoinen, ilomme asiasta on suuri.

Nishinomiya

Nishinomiyan seurakunnan työssä vastuupastoriksi kirkko nimesi Makito Masakin, radiopastori Shigeru Masakin vanhimman pojan, joka palasi juuri Amerikasta Concordia seminaarista, missä hän oli tekemässä väitöskirjaa systemaattisen teologian alalta. Hänen päätehtävänsä tulee olemaan Koben luterilaisen teologisen seminaarin opettajana toimiminen. Masaki hoitaa tehtävää siihen asti, kunnes Henry ja Tuula Liivola kesällä saapuvat kentälle ja ottavat kokonaisvastuun työstä Nishinomiyassa. Henry kävi ulkomaisen työn johtajan ominaisuudessa maaliskuun lopussa kenttävierailulla ja sai samalla tuntumaa niin Länsi-Japanin ev.lut. kirkon uusiin tuuliin kuin myös tuleviin kuvioihinsa Nishinomiyassa.

Perhekuulumisia

Toinen lastenlapsemme Leon veli Alex Kristian Kiviniemi syntyi Madridissa Hannan ja Sepon perheeseen 21.2. ja odottelemme ilolla kolmannen eli Asakon ja Laurin pienokaisen syntymää kesällä. Hääiloakin on luvassa elokuussa, kun Sampo ja Ella vihitään Raumalla avioliittoon. Häävieraita on tulossa Japanista asti.

Lea kärsi tammikuun lopulta maaliskuun alkuun pahan flunssan ja sen jälkeen rytmihäiriöistä, jotka veivät voimia. Muuttoon mennessä kunto palautui aika lähelle normaalia ja muutosta selvittiin aika mukavasti kiitos lähettitoverien avun. Pakollinen kuukauden työjakso Nishinomiyassa toivon mukaan koituu piristykseksi, sillä kevät on Japanissa nyt kauneimmillaan.

Sinikalle jakso Japanissa oli monella tavalla tervehdyttävä ja hän odottaa innolla päästä mukaamme myös elokuussa. Helena on taas Ryttylässä iloinnut mahdollisuudesta talkootyöhön lähetysosastolla voimiensa mukaan. Samalla hän on monella lailla ilahduttanut vanhaa äitiäni Liljaa (90) lähinaapuristossa. Valerie Salojärvi, Lean äitikin on saavuttamassa 5.5. kunnioitetavan 85 vuoden iän Käpylässä Olympiakylän vastaremontoidussa asunossaan.

Kaarinalle puoli vuotta japanilaisessa yliopistossa oli ratki riemuisa kokemus. Konsertteja siunaantui aika monta ja hän palveli lahjoillaan myös seurakuntiamme.

Tomion ja Päivin jakso Tokiossa venyy vuodella ja Päivi pääsee Tokion yliopiston laboratorion tutkimusten pohjalta kirjoittamaan omaa diplomityötään.

Toivon mukaan saame eri tilaisuuksissa tavata mahdollisimman monia teistä ystävistämme. Kiitos rukouksistanne ja tuestanne tämänkin kuluneen työkautemme aikana.

 

Herra Sinua ja rakkaitasi siunatkoon!

Jorma ja Lea Pihkala

 
Tuen yhteystiedot:

Taloudellisen tuen työllemme voi kanavoida Akaan, Pyynikin, Langinkosken, Anjalankosken ja Hausjärven seurakuntien kautta tai Hämeen, Helsingin, Etelä-Saimaan, Pohjois-Savon tai Kymenlaakson Kansanlähetyspiirien kautta. Jos et asu millään näistä alueista, käytä Kymenlaakson Ev.lut. Kansanlähetyksen tiliä. Vierellä piirien yhteys ja tilitiedot.

 

  • Etelä-Saimaan Ev.lut. Kansanlähetys:
    EKOP 562009-440065
    Raatimiehenk. 13,
    53100 Lappeenranta
    puh. 05-453 0225,
  • Hämeen Ev.lut.Kansanlähetys:
    TSOP 573008-245702
    Hämeenpuisto 41,
    33200 Tampere,
    puh. 03-212 0778,
  • Helsingin Ev.lut. Kansanlähetys:
    Leonia 800010-1558247
    Karjalankatu 2 A 6,
    00520 Helsinki,
    puh. 09-877 0060,

 

  • Kymenlaakson Ev.lut. Kansanlähetys:
    OP 575001-249888
    Torvitie 3,
    45130 Kouvola,
    puh. 05-311 7193,
  • Pohjois-Savon Ev.lut. Kansanlähetys:
    Merita 107830-201938
    Tulliportink. 26,
    70100 Kuopio
    puh. 017-262 2082