Jorma ja Lea Pihkala
8-13-10 Makuyamadai
Fukuyama-shi
721-0913 Japan
Puh. +81-849-47-6602

http://www.pihkala.net


19.3.2005

Herramme on totisesti ylösnoussut!

""Apostolit todistivat suurella voimalla Herran Jeesuksen ylösnousemuksesta, ja heillä kaikilla oli suuri armo. " (Apt.4:33)

Viimeisten kolmen kuukauden aikana olen joutunut osallistumaan kolmiin buddhalaisiin hautajaisiin ja kaikki ne ovat osuneet itse asiassa saman perheen kuvioihin eli seurakuntaneuvostomme puheenjohtajan vaimon isä, serkku ja puheenjohtajan pikkuveli kuolivat toinen toisensa perään syöpään. Viimeiset hautajaiset olivat eilen ja jälleen kerran saatoin tuntea, miten buddhalaisuudella ei ole mitään lohdutuksen sanoja läheisensä menettäneille ja vielä vähemmän kuolemaan käyville. Ilman pääsiäisen voittoa itse kuoleman vallasta jäädään väistämättä kuolema majesteetin valtaan ja joudutaan etsimään jonkinlaista "sopua" itse kuoleman kanssa. Mutta väkevämmän alle suostuminen merkitsee itse asiassa orjuutta kuoleman pelossa.

Sanoma synnin ja kuoleman ja Saatanan vallan kukistumisesta on valtaisa ilouutinen. Jälleen tänään sitä sairaalassa eräälle miehelle jakaessani hänen kasvonsa levähtivät hämmästyksestä, kun kerroin, että Jeesus nousi ruumiillisesti haudasta ja on itse kuolemaakin väkevämpi. Uskomattomalta kuulostava viesti, mutta niin uskomattoman hyvä viesti meille, jotka kuljemme eteenpäin kohden aikamme vääjäämätöntä päätöstä. Kristuksessa nukkuneet saavat jatkaa koko iankaikkisuuden Herran kanssa.

Japanilaisen käsitys kuolemasta
Japanilaisen käsitys elämästä ja kuolemasta on saanut erittäin voimakkaita vaikutteita buddhalaisuudesta. Lähes kaikki hautajaiset maassa tapahtuvat buddhalaisin menoin. Mutta kysymykseen buddhalaisuuden opetuksesta elämästä ja kuolemasta ei helposti saa selkeää vastausta.

Buddhalaisuuden historia ulottuu 2500 vuoden päähän. Sen perustaja Gautama Buddha ei pitänyt kuolemaa ihmiselämän loppuna vaan valaistusta eli buddhalaista pelastusta tavoittelevan ihmisen siirtymisenä uuteen vaiheeseen. Siksi hautajaiset eivät merkinneet hänelle paljonkaan ja muodot olivat yksinkertaiset. Hän oli pikemminkin kiinnostunut siitä, miten ihminen elämänsä aikana eli ja miten hän jatkuvasti pyrki vapautumaan jälleensyntymisten ja kärsimysten kierteestä. Mutta pikku hiljaa buddhalaisuuden painopiste alkoi siirtyä elämäntavasta kuolemaan ja hautajaisiin. Kun buddhalaisuus levisi Kiinan kautta Japaniin 800 -luvulla, sen painopiste oli jo kokonaan siirtynyt ihmisen oman elämän ja kuoleman kysymyksestä siihen, miten edesmenneitten perheenjäsenten vainajahenkiä palveltaisiin oikein.

Pää haarat Japanissa

  • Tänä päivänä buddhalaisuuden piirissä esiintyy karkeasti ottaen kolme erilaista käsitystä elämästä ja kuolemasta. Zen-buddhalaisuus haluaa Gautama Buddhan tavoin keskittyä tähän käsillä olevaan elämään ja vaikenee hyvin pitkälle kuolemanjälkeisyydestä.
  • Lotus-sutraan keskittyvän buddhalaisuuden tuntomerkkinä on pyrkiä saavuttamaan "valaistus" eli buddhaksi tuleminen nyt elämän aikana, jotta kuoleman jälkeen voisi elää ikuisesti buddhana.
  • Puhtaan maan suunta taas lähtee liikkeelle siitä, että nykyiseen elämään sisältyy niin paljon kärsimystä ja harhaa, että vasta tulevassa elämässä uskonnollisin harjoituksin voidaan päästä buddhiksi.


Elävät ja kuolleet yhteydessä keskenään
Japanilainen ei juuri kysele, minkä näistä buddhalaisuuden muodoista hän valitsisi itselleen. Sen sanelee käytännössä perhe, johon hän ovat sattuneet syntymään. Tosiasiassa hänen käytöstään ohjailevat erilaisten uskonnollisten rituaalien noudattaminen ja ajattelutapa, joka juontaa juurensa buddhalaisuuden tuloa edeltäneeseen vanhaan esi-isien henkien palvontaan.

Alun perin japanilaiset ajattelivat, että tämä maailma ja kuoleman jälkeisyys liittyvät toisiinsa. Toisten mielestä ne muodostivat kaksi toisiaan muistuttavaa maailmaa, toisten mielestä kaksi täysin erilaista maailmaa. Ratkaisevaa oli kuitenkin, että molemmat liittyivät läheisesti toisiinsa. Näin ollen kuolemaa pidettiin luonnollisena asiana. Ajatus kuolemasta synnin rangaistuksena ei ollut vakiintunut. Siksi Uuden Vuoden ja kesän Obon-juhlien aikana esi-isien henget saapuivat koteihinsa, missä heitä palveltiin uhrein ja juhlamenoin. Juhlien päätteeksi ne saatettiin takaisin asumuksilleen vuorille ja merelle.

Vaikka buddhalaisuus levisikin Japaniin, ajatus elävien ja kuolleiden jatkuvasta vuorovaikutuksesta, keskinäisestä avunannosta ja siihen liittyvät palvontamenot jäivät elämään sen keskellä. Buddhalaisuus liitti kyllä japanilaisen kuvaan elämästä ja kuolemasta karman lain, käsityksen siitä, että edellisen elämän hyvät ja pahat teot vaikuttavat nykyiseen, käsityksen siitä, että kaikki ihmisen ponnistelu on pohjimmiltaan harhaa, ja opetuksen kaiken olevaisuuden harmonisesta ykseydestä. Samalla buddhalaisuus avasi palvontarituaaleillaan tien, jolla sen sisään voitiin vaivatta sisällyttää vanha esi-isien henkien palvonta.

Raamattu sanoo: "Kuolema on synnin palkka"
Raamattu liittää kuoleman syntiin. Synti tuotti kuoleman seurauksenaan. Vanha japanilainen uskonnollisuus selitti siis kuoleman luonnolliseksi asiaksi, mutta toisaalta myös buddhalaisuus sisällyttää sen yhdeksi kärsimyksen lähteeksi yhdessä elämän, vanhenemisen ja sairauden ohella. Tässä kohden ero on siis suuri.

"Kuten synti tuli maailmaan yhden ihmisen kautta ja synnin mukana kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi." (Room. 5:12)

Raamatun kuvaamaa elämää ei siis voida mitenkään saavuttaa, ellei kuoleman palkkanaan tuottamaan synnin todellisuuteen löydetä ratkaisua. Ilman ratkaisua syntikysymykseen kukaan ei voi elää onnellisena eikä rauha sydämessään. Mutta toisaalta ihmisen on mahdotonta elää tekemättä syntiä. Miten sitten on mahdollista päästä elämään, joka ei päättyisi Jumalan tuomiona tulevaan kuolemaan?

Jeesuksen risti ja ylösnousemus
Tässä on syy, miksi Jumala lähetti Jeesuksen Kristuksen. Jumala antaa syntimme anteeksi Herran Jeesuksen Kristuksen sijaisenamme kärsimän ristinkuoleman tähden. Hän todisti sen herättämällä Jeesuksen kuolleista. Jeesus sanoi:

"Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, elää, vaikka olisi kuollut." (Joh. 11:25)

Jos elämämme päättyy kuolemaan, anteeksiantamuksella ei ole mitään muuta merkitystä kuin antaa jonkinlaista helpotusta elämään. Ylösnousemuksen tähden syntien anteeksiantamus on varma ja me pääsemme tämän elämän jälkeen osalliseksi Jumalan luona Hänen valtakunnassaan ikuisesta ylösnousemuselämästä. Jumalan valtakunnassa saamme elää meille valmistetussa uudessa ylösnousemusruumiissa.

On suuri etuoikeus ja armo saada julistaa Jeesuksen voittoa synnistä, kuolemasta ja Saatanan vallasta tässä maassa, joka elää juuri näissä kysymyksissä sidottuna pimeyteen ja on niin kovin vähän niitä, jotka tuntevat tien. Heitä on suhteellisesti niin vähän, että jos Suomessa olisi samassa suhteessa uskovia kristittyjä, heitä löytyisi vain 35 000 henkeä koko maasta.

Aiemmat
ystäväkirjeemme löytyvät seuraavien
linkkien alta:

Kirje17.1.2005

Kirje 24.11.2004

Kirje 26.9.2004

Kirje 20.7.2004

Kirje 21.5.2004

Kirje 14.3.2004

Kirje 14.1.2004

Joulukirje 2003

Kirje 7.10.2003

Kirje 29.7.2003

Kirje 27.5.2003

Kirje 29.3.2003

Kirje 25.1.2003

Kirje 25.11.2002

Kirje 15.10.2002

Kirje 12.8.2002

Kirje 5.4.2002

Kirje 23.1.2002

Joulukirje 2001

Kirje 12.10.2001

Kirje 24.7.2001

Kirje 31.5.2001

Kirje 17.3.2001

Kirje 24.1.2001

Joulukirje 2000

Kirje 1.8.2000

Kirje 1.4.2000

Kirje 26.1.2000

Kirje 24.11.1999

Kirje 1.10.1999


 

 

Diakoniaa
Vuoden alkujakso on yleensä tiivistä hallinnollista työskentelyä kun valmistellaan vuosikokousmateriaaleja, tehdään tilinpäätöksiä ja laaditaan vuosisuunnitelmia, vuosiraportteja ynnä muuta välttämätöntä. Sitten helmikuu yleensä on pienen hengähdyksen aikaa ennen pääsiäistapahtumien, myyjäisten ja evankelioimispäivien valmistelua.

Tämä vuosi teki tässä suhteessa poikkeuksen. Helmikuusta muodostui kuukausi diakonian merkeissä. Vuoden alusta kasteopetuksessa aloittaneelle lievästi autistiselle miehelle, joka on ihmeeksemme pärjännyt työelämässä lähes parikymmentä vuotta, olemme yrittämässä täkäläisen lainsäädännön mukaista vammaiskirjaa, jolla hän pääsisi vammaiseläkkeen piiriin samalla, kun olemme yrittäneet tukea perhettä.

Toisen projektin on muodostanut erään jo 7 vuotta puistossa eläneen 61 vuotiaan asunnottoman alkoholistin auttamisessa kaupungin sosiaalitoimen kanssa normaalielämän piiriin. Mies alkoi käydä jumalanpalveluksissamme, koska sai ruokaa jumalanpalveluksen jälkeen. Sitten erään kerran paluumatkalla pari nuorta hakkasi ja potki miehen sairaalakuntoon. Siinä vaiheessa saimme hänelle hankituksi asunnon ja saimme hänet sosiaaliturvan piiriin, mutta tätä kirjoittaessani hän on edelleen sairaalassa toipumassa vammoistaan ja niiden esiintuomista omista perussairauksistaan. Evankeliumia hän kuuntelee mielellään.

Diakonista työtämme tosin haittasi juuri helmikuun ajan Lean issiaskivut, joihin hän toisin sai hyvää hoitoa ja on jo lähes normaalissa vauhdissa.

Työntekijävaihdoksia
Tämä vuosi merkitsee jälleen melkoista mullistusta Japanin kenttämme työntekijätilanteeseen. Pepi Sihvonen joutuu jäämään terveydellisistä syistä pois Japanin työstä ja on tätä kirjoittaessamme jäähyväiskäynnillä ja lähettämässä tavaransa Suomeen. Kenttämme pätevänä esimiehenä toiminut Henry Liivola ja hänen vaimonsa Tuula palaavat kesällä Suomeen. Parin vuoden jaksolle olemme saamassa Jukka ja Helena Kallioisen Sumoton työtä jatkamaan. Seppo ja Vuokko Vänskä siirtyvät taas huhtikuun alusta Ananin seurakunnasta Nishinomiyaan jatkamaan Liivoloiden työtä. Ananin seurakunta saa kansallisen pastori Koorikin paimenekseen. Työmme kärsii yhä vakavasta työntekijävajauksesta. Tulevaisuudessa häämöttää hiukan valoa, kun uutta sukupolvea on tulossa syksyllä ja ensi vuoden alussa korvaamaan väistyviä veteraanilähettejä. Uusilla tulijoilla on edessään kahden vuoden kielikoulu. Oma työkautemme Fukuyamassa jatkuu vielä ensi vuoden maaliskuun loppuun asti.

Tilakysymyksiä
Täällä Itä-Fukuyaman seurakunnassa olemme saaneet työskennellä uuden kirkon hyvissä tiloissa, mutta Nishinomiyan kasvava työ on lähes toivottomassa tilanteessa, kun seurakunta ei mitenkään mahdu pieniin vuokratiloihin. Kaula pitkänä odotamme sitä, että sinne saataisiin investoiduksi kirkkotilat. Jätämme tämän kenttämme kipeän haasteen erirukouksiinne. Suurkaupunkialueella kirkon rakentaminen ei todellakaan ole halpaa lystiä.

Ananin kirkko (kuvassa) saadaan nyt jättää erittäin hyvässä kunnossa kansallisiin käsiin.

Perhekuulumisia

  • Maaliskuun alussa saimme kaksi poikaamme Tomion ja Sampon sekä Sampon vaimon Ellan pikavisiitille luoksemme. Tomiolle kyseessä oli poikkeama virkamatkan yhteydessä. Sampo taas halusi tutustuttaa Ellan kasvuympäristöönsä. Rukousaiheeksi haluamme jättää Ellan äidin, joka taistelee vaikean sairauden kanssa.
  • Vuoden alusta tyttäremme Kaarina aloitti Jyväskylässä Keski-Suomen Kansanlähetyksen osatoimisena toimistonhoitajana. Iloitsemme Kaarina ja Anssi Savosen esikoisen odottelusta.
  • Lauri ja Asako Palmun lähtövalmistelut Japanin kielikouluun ovat jo edistyneet lähtöjuhlavaiheeseen. Benjamin ja Helenkin ovat päässeet jo hyvään alkuun lähetyslapsen roolissa, jota he eivät itse ole valinneet niin kuin eivät heidän vanhempansakaan aikanaan.
  • Seppo ja Hanna Kiviniemi ovat päässeet eteenpäin tärkeässä sielunhoitotyöprojektissaan Madridissa samalla kun Hannan tehtävät paikallisen japaninkielisen Raamattu-ryhmän kanssa jatkuvat. Leo ja Alex ovat myös varttuneet.
  • Sinikalle saimme jatkoajan Suomen sosiaaliturvan piirissä ja mahdollisuuden jatkaa kanssamme työkautemme loppuun täällä Japanissa.
  • Helena tukee meitä Ryttylästä käsin monella tavalla.

Tulevat tapahtumamme jätämme erirukousaiheiksi:

  • 3.4. Seurakuntamme rahastonhoitajan pojan häät
  • 9.4. Fukuyaman ja Onomichin kirkkojen yhteinen pääsiäisfestivaali, jossa päämuusikkona ja puhujana on Chuu Kosaka Tokiosta.
  • 29.4. myyjäiset
  • 5.5. pyhäkoululaisten kevätretki
  • 14.-15.5. kevään evankelioimispäivät, pääpuhujana radiopastori Yoshitake Ariki
  • 29.5. perhejumalanpalvelus

Herran siunaamaa kevättä Sinulle!

Jorma, Lea ja Sinikka Pihkala

 

 

 

 
Tuen yhteystiedot:

Taloudellisen tuen työllemme voi kanavoida Akaan, Pyynikin, Langinkosken, Anjalankosken, Hirvensalmen ja Hausjärven seurakuntien kautta tai Hämeen, Helsingin, Etelä-Saimaan, Pohjois-Savon tai Kymenlaakson Kansanlähetyspiirien kautta. Jos et asu millään näistä alueista, käytä Kymenlaakson Ev.lut. Kansanlähetyksen tiliä. Vierellä piirien yhteys ja tilitiedot.

 

  • Etelä-Saimaan Ev.lut. Kansanlähetys:
    EKOP 562009-440065
    Raatimiehenk. 13,
    53100 Lappeenranta
    puh. 05-453 0225,

  • Hämeen Ev.lut.Kansanlähetys:
    TSOP 573008-245702
    Hämeenpuisto 41,
    33200 Tampere,
    puh. 03-212 0778,

  • Helsingin Ev.lut. Kansanlähetys:
    Sampo 800010-1558247
    Kaisaniemenk. 13 A 4,
    00100 Helsinki,
    puh. 09-877 0060,

 

  • Kymenlaakson Ev.lut. Kansanlähetys:
    OP 575001-249888
    Torvitie 3,
    45130 Kouvola,
    puh. 05-311 7193,

  • Pohjois-Savon Ev.lut. Kansanlähetys:
    Nordea 107830-201938
    Museokatu 24,
    70100 Kuopio
    puh. 017-262 2082