Jorma ja Lea Pihkala
Punkankuja 6 as 4, 12310 Ryttylä
Puh. 019-757112
jorma.pihkala@sekl.fi
Skype: Jorma: jormapihkala
lea.pihkala@sekl.fi
Skype: Lea: jormapihkala8854
http://www.pihkala.net


Ryttylä 17.7.2010

 

Jumalan rauhaa, rakkaat ystävät!

 

Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut. Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole." (Joh. 11:25-26)

Kastejuhla

HAT Koben seurakunnassa vietimme 13.6. kahden hengen kastejuhlaa. Toinen jo 74 -vuotias mutta nuorekas työelämässä edelleen oleva rouva tuli ensi kertaa elämässään kristilliseen kirkkoon sinä sunnuntaina 14.9.2008, jona HAT Koben seurakunta aloitti toimintansa. Sen jälkeen hän on käynyt uskollisesti kirkossa ja sain lähes vuoden ajan käydä myös kastekoulua hänen kotonaan. Kastetodistuksessaan hän kertoi taustastaan:

Isäni työn tähden synnyin ja kasvoin Kiinassa Harpinin kaupungissa. Eräänä talvipäivänä isäni kertoi nähneensä venäläisellä ravintolalla, miten venäläiset jäähän aukon tehtyään suorittivat jotain menoja. Luultavasti kysymys oli kasteesta. Muistan ihmetelleeni, miten kaiken jäädyttävän kylmyyden keskelläkin he saattoivat tehdä sellaista. Se oli ensimmäinen kerta elämässäni, kun tajusin, että on olemassa kristillinen usko.

Keskikouluaikana tunsin kaipausta mennä kirkkoon, mutta kuvittelin, että kristityksi voivat tulla vain erityisihmiset, sydämeltään rauhalliset, tahdoltaan lujat. Siksi en uskaltanut mennä kirkkoon.

Vaikka olisin halunnut oppia tuntemaan Jumalan, vuodet vierivät ilman tilaisuutta käydä kirkossa. Mutta kun vihdoin tuli tilaisuus päästä tähän kirkkoon, sain aloittaa myös Raamatun opiskelun.

Epäröin kuitenkin kasteen vastaanottamista, koska ajattelin, että se edellyttäisi jotain erityistä sisäistä varmuutta. Mutta kun minulle kerrottiin, että siinä on jo Jumalan johdatus, että haluaa uskoa, sain sisimpääni levon ja voin nyt tänään ottaa vastaan kasteen. Kaste on toinen syntymäpäiväni ja olen kiitollinen, että saan tänään päästä osalliseksi uudesta elämästä.

Tästä eteenpäin haluan uudella halulla vaeltaa askel askeleelta lähemmäksi Jumalaa.

Toinen kastetuista taas on 43-vuotias leski, jonka mies kuoli viime jouluna. Hän on pienenä käynyt pyhäkoulua useita vuosia, mistä kertoi hänen suhteellisen hyvä Raamatun tuntemuksensa. Murheittensa keskellä häntä on rohkaissut yllä oleva Jeesuksen lupaus ruumiin ylösnousemuksesta ja iankaikkisesta elämästä.

Vahdin vaihtoa

Palasin 5.7. Suomen parhaaseen kesään kotimaan jaksolle. Siksi heinäkuun ensimmäisenä päivänä tehtäväni HAT Koben seurakunnan vastaavana työntekijänä siirtyi Nishi-Suman seurakunnan pastori Rei Nagatalle hänen oman toimensa ohella. Käytännössä hän ei kuitenkaan pääse kuin kerran kolmessa kuukaudessa käymään HAT Kobessa. Onneksi syksyn ajaksi saatiin käytännön työtä hoitamaan yhdessä Yoshidan perheen ja Ulla Pendolinin kanssa korealainen Halleluja-kirkon lähetyssaarnaaja Kang vaimoineen. Itse palaan neljän kuukauden kuluttua jälleen marraskuun puolivälissä Raamattukoululle ja HAT Koben seurakuntaan, mutta jälkimmäisen osalta en enää vastaavana työntekijänä vaan yhteistyölähettinä.

Lokakuussa Osakassa pidetään Franklin Grahamin suuri evankelioiva tapahtuma. Siihen liittyen saimme 4.7. HAT Koben seurakuntaan vieraaksemme Beverly Rivers nimisen afroamerikkalaisen laulajattaren, joka piti jumalanpalveluksessamme konsertin laulaen negrospirituaaleja ja todistaen Herrasta. Hänen iloinen olemuksensa ja säihkyvä laulunsa teki syvän vaikutuksen kuulijoihin, joita pieniin tiloihimme oli sulloutunut kokonaista 60 henkeä (yhtään enempää kirkkoomme ei olisi mahtunutkaan).

Samana päivänä Etelä Nishinomiyan seurakunnassa pidettiin Seppo ja Vuokko Vänskän lähtöjuhlaa. Heidän pitkä palveluksensa Japanissa päättyi ja vastuu seurakunnan työstä siirtyi Lauri ja Asako Palmulle, jotka palasivat kausilomaltaan Japaniin 21.6. Kotimaan jaksonsa aikana Lauri sai teologian kandidaatin lukunsa päätökseen ja hänet vihittiin papiksi Tampereen tuomiokirkossa 30.5. Benjamin ja Helen aloittavat elokuussa koulutien kansainvälisissä kuvioissa ja Aimi opettelee sopeutumista synnyinmaahansa.

Lähettikunnan sukupolvenvaihdos kuluneen vuoden aikana on ollut niin merkittävän voimakasta, että sellaista ei ole Länsi-Japanin kirkon historiassa vuosikymmeniin tapahtunut. Siitä ilahtuneena kirkon johto kutsui uudet lähetit yhteiseen tulojuhlaan Raamattukoulun oppilaiden ja Teologisen seminaarin oppilaiden kanssa. Oli melkoista vilskettä, sillä lapsiakin oli melkoinen joukko mukana.

Raamattukoulu

Koben Luterilaisen Raamattukoulun ja Teologisen Seminaarin kevätlukukausi päättyi kesäkuun lopussa. Kaksi Raamattukoulun oppilasta valmistui vuoden kurssilta. Toinen heistä palaa sairaanhoitajan ammattinsa Osakan kristilliseen sairaalaan ja toinen jatkaa syyskuussa alkavalla toisella vuosikurssilla, joka päästään aloittamaan pitkästä aikaa, kun sille on ilmoittautunut kolme henkeä – joukossa myös HAT Koben seurakunnan Ikuko Oohira. Ensimmäiselle vuorikurssille odotetaan ainakin yhtä uutta tulijaa syyskuusta.

Teologisen seminaarin sai päätökseen kolme opiskelijaa ja heidän juhlallista valmistumistaan juhlittiin Aotanin kirkossa 27.6. Osaka-Koben alueen kirkkoja parin vuoden ajan ilkivallallaan vahingoittanut henkilö saatiin lopulta kiinni. Hän tunnusti syyllisyytensä kaikkiin 72 tapaukseen. Ilmeisellä tavalla hän on sairas mies, joka oli käynyt pitempään kirkossa, mutta sitten pettynyt, kun häntä hoitanut pastori oli lähtenyt jatko-opintoihin.

Perhe kuulumisia

Anssi ja Kaarina Savosen kieliopinnot ovat lähteneet hyvin liikkeelle. Molemmat ovat innoissaan uuden oppimisesta ja samalla käyttävät myös oppimaansa solmien kontakteja japanilaisten kanssa. Kaarina säestää säännöllisesti Nishi-Akashin seurakunnassa ja on ehtinyt pariin otteeseen palvelemaan myös HAT Koben seurakuntaa. Maunolle ja Simeonille on ollut ”iso” juttu päästä junamatkoille niin oikeilla junilla kuin vaarin polvella.

Tomion ja Päivin työjakso Shanghaissa jatkuu vuoden loppuun ja sitten on edessä paluu kotimaan maisemiin. Kesälomalla oli taas ilo saada tavata Elmoa ja Taimia vuoden tauon jälkeen.

Seppo ja Hanna Kiviniemi kantavat aktiivisesti vastuuta Helsingin Vineyard seurakunnassa. Hannalla on myös laajempaa vastuuta sielunhoidon parissa ja viimeksi kulunut vuosi on ollut myös kiireinen Madridissa pidettävän Euroopan japanilaisten kristittyjen yhteisen kesäkonferenssin valmisteluissa. Vanhin lastenlapsemme Leo on saavuttanut jo 10 vuoden iän. Suljemme hänet samoin kuin veljensä Alexin esirukouksiinne.

Helena on osallistunut ansiokkaasti Kansanlähetyksen lapsi- ja varhaisnuorisotyöhön. Syyskuusta hän pääsee muuttamaan lähetyskeskuksen kupeeseen Saarnilaan, josta käsin tämä ja monenlainen muukin vapaaehtoistyö voi kätevästi jatkua.

Sampon ja Ella-Riian esikoinen Lilia on vuodessa kasvanut herttaiseksi pikku neidiksi. Sampon työ Hyvinkäällä tuntuu heittelevän häntä milloin Amerikoihin ja milloin Japaniin tietoliikenne asioissa.

Lea jatkaa

"Tere hommikust!" (Hyvää huomenta!) 93 -vuotias äitini toivottaa iloisesti, kun menen hänen luokseen Helsingin Käpylään. Herra on ihmeellisesti pitänyt äidistäni huolta. Hän on ollut terveenä lukuun ottamatta ajoittaisia hermokipuja jaloissa. Hän asuu yksin kodissaan. Siskoni Ritva ja tyttäremme Hanna ovat käyneet jälleen koko vuoden äidin luona, ollessani Japanissa lähetystyössä Jorman ja Sinikan kanssa. Äiti on hyvin kiitollinen ja täynnä rakkautta Jumalaa ja ihmisiä kohtaan. Ruokarukoukset rukoilemme yhdessä ennen ateriaa. Päivän Tunnussana on äidille tärkeä pikku kirjanen aamuisin.

Saavuimme Sinikan kanssa 30.3 Suomeen. Kevät ja kesä tulivat voimallisesti. Kasvien puhkeaminen taimelle ja kukkaan oli mykistävää. Koivujen tuoksu sateen jälkeen oli taas kerran minulle kokemus. Jumalan luoma maailma on hyvin kaunis ja ihmeellinen eri vuodenaikoineen, kasveineen ja eläinmaailmoineen.

Meillä Suomessa on kaikkea hyvää runsaasti. Samalla kuitenkin suuri osa maailmaa kärsii. On sotia, tulvia maanjäristyksiä, nälänhätää. Herra armahda meitä ja koko maailmaa!

Palmun perheen lähtö 20.6. toiselle kaudelle Japaniin oli kiitosaihe, mutta ikävä myös kaihersi. Helen, totesi: "Mummo, miten mä jaksan, kun me tavataan vasta neljän vuoden kuluttua." Pikkuinen Aimi piti mummon kädestä kiinni ja sanoi, että mennään mummon luo kotiin. Onneksi kuitenkin lapset unohtavat pian surunsa ja ikävänsä. Me isovanhemmat emme unohda heitä. Ikävä on aina. Lähetti kokee tapaamisen iloa ja suurta ikävää jättäessä lähetyskentän. Hän elää näiden kahden välimaastossa Herransa avulla ja hoidossa.

Olemme saaneet tavata lähettäjiämme ja sukulaisia sekä rakkaita ystäviämme muun muassa Kansanlähetyspäivillä Lahdessa.

Sydämellinen kiitos esirukouksistanne ja tuestanne Japanin työlle.
 

Jumalan runsasta siunausta Sinulle!

Jorma, Lea ja Sinikka Pihkala

 

Aiemmat ystävä-
kirjeemme löytyvät seuraavien
linkkien alta:

Kirje 17.5.2010

Kirje 24.3.2010

Kirje 28.1.2010

Kirje 29.11.2009

Kirje 26.9.2009

Kirje 27.7.2009

Kirje 20.5.2009

Kirje 28.3.2009

Kirje 24.1.2009

Kirje 5.11.2008

Kirje 23.9.2008

Kirje 17.7.2008

Kirje 21.5.2008

Kirje 5.3.2008

Kirje 13.1.2008

Kirje 23.11.2007

Kirje 25.9.2007

Kirje 17.7.2007

Kirje 22.5.2007

Kirje 8.3.2007

Kirje 3.12.2006

Kirje10.8.2006

Kirje2.4.2006

Kirje22.1.2006

Kirje27.11.2005

Kirje26.9.2005

Kirje23.7.2005

Kirje29.5.2005

Kirje19.3.2005

Kirje17.1.2005

Kirje 24.11.2004

Kirje 26.9.2004

Kirje 20.7.2004

Kirje 21.5.2004

Kirje 14.3.2004

Kirje 14.1.2004

Joulukirje 2003

Kirje 7.10.2003

Kirje 29.7.2003

Kirje 27.5.2003

Kirje 29.3.2003

Kirje 25.1.2003

Kirje 25.11.2002

Kirje 15.10.2002

Kirje 12.8.2002

Kirje 5.4.2002

Kirje 23.1.2002

Joulukirje 2001

Kirje 12.10.2001

Kirje 24.7.2001

Kirje 31.5.2001

Kirje 17.3.2001

Kirje 24.1.2001

Joulukirje 2000

Kirje 1.8.2000

Kirje 1.4.2000

Kirje 26.1.2000

Kirje 24.11.1999

Kirje 1.10.1999


 

 
 
Tuen yhteystiedot:

Taloudellisen tuen työllemme voi kanavoida Akaan (yhteyshenkilö: Berit Joki ja lähetyssihteeri Leena Koski), Pyynikin (yhteyshenkilö: Hannu Sjöblom ja lähetyssihteeri Irmeli Merikanto), Anjalankosken (yhteyshenkilö: Teija Patjas ja lähetyssihteeri Eila Kivistö), Hirvensalmen (yhteyshenkilö: lähetyssihteeri) ja Hausjärven seurakuntien (yhteyshenkilö: lähetyssihteeri Jaana Hapulahti) kautta tai Hämeen, Helsingin, Etelä-Saimaan, Pohjois-Savon tai Kymenlaakson Kansanlähetyspiirien kautta. Jos et asu millään näistä alueista, käytä Kymenlaakson Ev.lut. Kansanlähetyksen tiliä.

 

  • Etelä-Saimaan Ev.lut. Kansanlähetys:
    EKOP 562009-440065
    Raatimiehenk. 13,
    53100 Lappeenranta
    puh. 05-453 0225
    Yhteyshenkilö:
    Arto Auranen

  • Hämeen Ev.lut.Kansanlähetys:
    TSOP 573008-245702
    Viitenumero 15668

    Hämeenpuisto 41,
    33200 Tampere,
    puh. 040-9603690 ,
    Yhteyshenkilö:
    Tuula Aapro

  • Helsingin Ev.lut. Kansanlähetys:
    Sampo 800010-1558247
    Kaisaniemenk. 13 A 4,
    00100 Helsinki,
    puh. 09-877 0060,
    Yhteyshenkilö:
    Taru Kostiainen

 

  • Kymenlaakson Ev.lut. Kansanlähetys:
    OP 575001-249888
    Torvitie 3,
    45130 Kouvola,
    puh. 05-311 7193,
    Yhteyshenkilö:
    Teija Patjas

  • Pohjois-Savon Ev.lut. Kansanlähetys:
    Nordea 107830-201938
    Museokatu 24,
    70100 Kuopio
    puh. 017-262 2082