Jorma Pihkala
     2-2-11 Nakajimadori, Chuo-ku
     Kobe-shi, 651-0052 Japan
     Puh. +81-90-9888-9067
     jorma.pihkala@sekl.fi
     Skype: Jorma: jormapihkala
     Lea Pihkala
     Punkankuja 6 as 4, 12310 Ryttylä
     Puh. 019-757112
     lea.pihkala@sekl.fi
     Skype: Lea: jormapihkala8854
     http://www.pihkala.net


31.5.2011

 

Jumalan rauhaa, rakkaat ystävät!

Sen vuoksi, pyhät veljet, te, jotka olette osallisia taivaallisesta kutsusta, kiinnittäkää mielenne tunnustuksemme apostoliin ja ylipappiin, Jeesukseen. (Hepr. 3:1)

Jeesus astui taivaaseen 40. päivänä ylösnousemuksestaan eli helatorstaina. Astumalla ylös Isän luo Jeesus avasi meille tien perille asti, taivaan kirkkauteen. Omien sanojensa mukaan Hän meni valmistamaan meille sijaa eli pysyvän asunnon. (Joh. 14) Meidän tiemme kulkee samalla tavalla Herran pyhittämän haudan kautta uuteen ylösnousemusruumiiseen ja edelleen ylös Herran luokse. Jeesus lupasi tulla noutamaan omansa, niin että saamme lopulta katsella Hänen kirkastettuja kasvojaan.

Jeesuksen astuminen taivaaseen merkitsi myös sitä, että Vanhan Testamentin esikuvan mukaan Hän uhrattuaan ruumiinsa Golgatan kummulla ikäänkuin vei oman sovintoverensä kaikkein pyhimpään, taivaallisen Isän luo. Isä hyväksyi luokseen palanneen Pojan sovitustyön, ihmiskunnan syntien maksun. Siksi Isä antoi lupaamansa Pyhän Hengen Jeesukselle. (Apt. 2:33)  Helluntaina Jeesus saattoi vuodattaa Pyhän Hengen näin sovitetun ihmissuvun ylle.

Tämän jälkeen Jeesus Suurena Ylimmäisenä Pappina suorittaa yhä esirukouspalvelua ajassa vielä matkaavien omiensa puolesta. Hänen rukouksensa takaavat sen, että he pääsevät osalliseksi lopullisesta pelastuksen täyteydestä. Suuntaamalla katseemme ja mielemme Häneen, joka kaiken aikaa kantaa meitä rukouksin, saamme rohkeuden tunnustaa Hänen nimeään.

Ilmestyskirja osoittaa, että taivaassa Jeesuksella on myös ratkaisevan tärkeä tehtävä johtaa maailman historian kulkua rajujen lopputaisteluiden kautta siihen asti, että kaikki Herran viholliset on alistettu Hänen jalkojensa alle. Lopulta viimeisen tuomion jälkeen avautuu pelastetulle morsiusseurakunnalle Karitsan hääjuhla, jossa Jumala on oleva kaikki kaikessa.

Juoskaamme kestävinä kilpailussa, joka on edessämme, katse kiinnitettynä uskon alkajaan ja täydelliseksi tekijään, Jeesukseen, joka edessään olevan ilon vuoksi kärsi ristin, häpeästä välittämättä, ja istuu nyt Jumalan valtaistuimen oikealla puolella. (Hepr. 12:1-2)

Raamattukoulu

Raamattukoulun uusi lukuvuosi alkoi 10.4. Kuluneeseen kahteen ensimmäiseen kuukauteen on liittynyt sekä iloa että surua. Pian alkajaisjuhlan jälkeen Kobeen Teologisen Seminaarin puolella saatiin viettää nuoren opiskelijan hääjuhlaa. Vain pari viikkoa myöhemmin yhden oppilaan hautajaisia. Kolmas keski-ikäinen oppilas taas on toipumassa vaikeasta sairaudesta kolmen leikkauksen jälkeen.

Huhtikuun lopulla pidimme Raamattukoulun retriitin Kiotossa aiheena Jeremian kirjan 18 luku. Siinä puhutaan savenvalajasta ja siitä, miten me olemme Herran käsissä kuin savi. Kaikissa vaiheissa olemme Suuren Savenvalajan käsissä – silloinkin, kun Hän musertaa meidät palasiksi saadakseen meistä parempaa ainesta uuteen astiaan. Sanan tutkistelua valmistelimme käymällä erään kristityn savenvalajan luona opissa.

Kuukautta myöhemmin saimme melkoisen pommin, kun erään oppilaamme kohdalla tämä Herran muovailemana oleminen tulee merkitsemään ehkä seitsemän vuoden vankeutta - syyttömänä. Korkeimman oikeuden päätös asiasta osui samalle päivälle, jona tien toisella puolella olevan Koben Teologisen seminaarin valoisa opiskelija sai yllättäen kutsun kirkkauteen Herransa luo vain vähän ennen kesäkuun loppuun suunniteltua valmistumisjuhlaansa. Tämä jo 65 -vuotias opiskelija lähti tapansa mukaan läheiselle vuorelle kävelylle ja sai sydänkohtauksen. Hänet löydettiin polun viereltä rukousasennossa seuraavana aamuna.

Mailis Janatuinen tyttöjen asuntolan hoitajana kirjoitti tuomion saaneesta oppilaastamme mm seuraavaan tapaan:

”Asia on sillä tavalla, että eräs oppialaistamme, kutsutaan häntä nyt vaikkapa Mariko-saniksi, on saanut tuomion lapsen pahoinpitelystä. Sen ymmärryksen mukaan, mikä minulle on annettu, on syytös väärä. Pahoinpitelijä on joku muu, luultavasti lapsen lähipiiriin kuuluva henkilö. Mutta Mariko-parka sattui olemaan väärässä paikassa väärään aikaan.”

”Mariko-san oli tuomittu kahdessa alemmassa oikeusistuimessa 6½ vuodeksi vankilaan. Nyt saatiin korkeimman oikeuden päätös, joka ei muuttanut tuomiota.”
 
”Mariko-san on suloinen, herttainen, lahjakas ja tosi syvällinen nuori ihminen, joka pitää omassa seurakunnassaan piirejä ja puheita, vaikka kasteesta on kulunut vasta kolme vuotta. 9 kk tutkintavankeuden jälkeen hän löysi tiensä kristilliseen kirkkoon. Seurakunta ja raamattukoulu ovat olleet hänelle henkireikiä kaiken ahdistuksen keskellä. Kun hän joutuu vankilaan, niin se on sitten samanlaista Jumalan johdatusta kuin Joosefin vankeus. Mariko-sanin taakka on Jeesuksen taakka, ja hän kantaa sitä yhdessä hänen kanssaan.”

Viime päivinä olemme joutuneet pohtimaan sekä luonnonmullistusten että syyttömien vankien teologiaa. Raamatusta ja kristillisen kirkon historiasta ja tämän päivän todellisuudesta löytyy suuri määrä syyttömästi vangittuja.

Maanjäristyksen tuhoalueelle lähti avustustyöhön mm Raamattukoulun rehtorin Ritsu Takuwan johtama ryhmä. Jälleenrakennustyön haaste on tavattoman suuri. Rukoilemme, että tuhoalueen keskellä elävät saisivat sekä ajallista että iankaikkisuuteen asti ulottuvaa apua.

HAT-Koben seurakunta

Toukokuun 15. päivä saimme viettää Yoshidan perheen nuorimman 16-vuotiaan Aimi tyttären kastejuhlaa. Hän on saanut kasvaa kristityssä kodissa ja ilmaisi kastetodistuksessaan siitä kiitollisuutensa. Samalla hän kertoi, miten erään lapsityökurssin sanoma oli häntä puhutellut ja synnyttänyt hänessä suuren halun päästä Jumalan sanan äärelle. Kastejuhlassa oli mukana Aimin isovanhemmat, joiden pelastumista hän ja me rukoilemme.

Iloksemme korealaisen työtoverimme siirto Tokion alueelle peruuntui ja lopulta hän muutti HAT Koben kaupunginosaan kirkkotilamme naapuriin. Pastori Kang voi näin ollen jatkaa HAT Koben työn tukemista samalla kun hän antaa panostaan kahdessa muussakin seurakunnassa.

Kesäkuun 12. pidämme konserttijumalanpalveluksen. Sen mainoksia ja kirkkomme ohjelmaa jakoi SLEYn lähettämä neljän uskovan opiskelijan aktiotiimi. Tiimin jäsenistä kaksi osasi hämmästyttävän hyvin japanin kieltä. He antoivat viikon ajastaan Länsi-Japanin kolmelle seurakunnalle palveltuaan ensin Fukuokassa SlLEYn omalla työalueella.

Aarre saviastioissa

Toukokuussa Sampo ja Ella kävivät  Lilian ja Tiituksen kanssa ilahduttamassa meitä. Kaikkiaan seitsemän serkusta oli yhdessä koolla. Benjamin Palmu käy kansainvälistä koulua ja hallitsee jo tarvittavan englannin hyvin. Helen aloitti japanilaisen alakoulun, joten pikku Aimi saa nauttia päivisin jakamattomasta Asakon huomiosta. Anssin ja Kaarinan esioinen Mauno aloitti huhtikuussa japanilaisen lastentarhan Aobaenin, joka on Aotanin seurakunnan ja Norjan Luterilaisen Lähetyliiton yhdessä ylläpitämä. Kolme vuotta täyttävä Simeon pääsee myös syksystä samaan tarhaan.

Muitakin vieraita on käynyt. Lauri Palmun vanhemmat Matti ja Anna-Kaarina viettivät kuukauden maassa antaen panostaan eri seurakuntiin ja Teologiseen seminaariin.

Lähettikuntana olemme jälleen myös nähneet kuinka haurasta tekoa me saviastiat olemme, kun osa porukasta on taistellut erilaisten sairauksien kanssa. Niiden keskellä on saatu samalla kokea, että Herra kuulee rukouksemme ja vastaa niihin.

Lea jatkaa

"Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka suuren laupeutensa mukaan on uudestisynnyttänyt meidät elävään toivoon." (1 Piet.1:3 )

Elävä toivo on uudestisyntyneen ihmisen suurin rikkaus tässä elämässä ja tulevassa. Ikuisuus ilman toivoa on pelottavaa. Toivo Kristuksessa antaa elämälle tarkoituksen. Elämä on ikuisuuden esikartano. Toivon Herra antaa myös elämälle vastuun. Ikuisuus ilman Jumalaa on toivottomuutta. Haluatko kuulua siihen ryhmään, jolla on toivo Jumalassa?

Kesä on täällä Suomessa kauneimmillaan. Tuomet, kielot, pihlajat ovat täydessä kukassa. Marjapensaat kukkivat mehiläisten pörrätessä ympärillä.  Omenapuu on valkoisine kukkineen kuin nuori morsian. Jumalan ihana luonto häkellyttää kauneudellaan. Kasvien huima kasvu ihmetyttää. Valoisat kesäyöt auttavat kasvussa karua pohjolaa....

Me Sinikka, Helena ja Lea asumme Ryttylässä. Juhannuksena pidämme muitten ryttyläläisten kanssa juhannusjuhlan kokkoineen partiolaisten rannassa, Puujoella.

11.7 saapuu Jorma kesälomalle Suomeen Japanista. 25.8. lähdemme Japaniin lähetystyöhön vuodeksi. Otamme Sinikan mukaamme.

Kaarinan perheeseen odotetaan kolmatta lasta ja hän olisikin meidän 12. lastenlapsemme. Näin olisi kuusi Suomessa ja toinen kuusi lastenlasta Japanissa.

Tomio ja Päivi ovat asettuneet hyvin Suomeen ja ovat kesällä muuttamassa uuteen kotiin, josta käsin Elmo ja Taimi pääsevät englanninkieliseen esikouluun.

Hanna Kiviniemi on tulossa lokakuussa Japaniin luennoimaan kristillisestä sielunhoidosta sekä meille läheteille että Raamattukoululle. Leo ja Alex ovat reippaita koululaisia.

Kiitos jokaisesta ystävästä ja esirukoilijasta. On aina ihme, kun saan kuulla jonkun säännöllisesti rukoilevan meidänkin puolestamme ja Japanin kansan puolesta. Tarvitsemme esirukoilijoita ja Japanin kansalle hengellistä herätystä.

Rakas äitini jää Suomeen. Siskoni Ritva ja tyttäremme Hanna hoitavat edelleen äitiä uskollisesti. Taivaan Isä on antanut äidille hyvää ja iloista mieltä, sekä kiitollista sydäntä.

Jumalan siunausta elämääsi!

Jorma ja Lea Pihkala

Aiemmat ystävä-
kirjeemme löytyvät seuraavien
linkkien alta:

Kirje 30.3.2011

Kirje 31.1.2011

Kirje 1.12.2010

Kirje 18.9.2010

Kirje 17.7.2010

Kirje 17.5.2010

Kirje 24.3.2010

Kirje 28.1.2010

Kirje 29.11.2009

Kirje 26.9.2009

Kirje 27.7.2009

Kirje 20.5.2009

Kirje 28.3.2009

Kirje 24.1.2009

Kirje 5.11.2008

Kirje 23.9.2008

Kirje 17.7.2008

Kirje 21.5.2008

Kirje 5.3.2008

Kirje 13.1.2008

Kirje 23.11.2007

Kirje 25.9.2007

Kirje 17.7.2007

Kirje 22.5.2007

Kirje 8.3.2007

Kirje 3.12.2006

Kirje10.8.2006

Kirje2.4.2006

Kirje22.1.2006

Kirje27.11.2005

Kirje26.9.2005

Kirje23.7.2005

Kirje29.5.2005

Kirje19.3.2005

Kirje17.1.2005

Kirje 24.11.2004

Kirje 26.9.2004

Kirje 20.7.2004

Kirje 21.5.2004

Kirje 14.3.2004

Kirje 14.1.2004

Joulukirje 2003

Kirje 7.10.2003

Kirje 29.7.2003

Kirje 27.5.2003

Kirje 29.3.2003

Kirje 25.1.2003

Kirje 25.11.2002

Kirje 15.10.2002

Kirje 12.8.2002

Kirje 5.4.2002

Kirje 23.1.2002

Joulukirje 2001

Kirje 12.10.2001

Kirje 24.7.2001

Kirje 31.5.2001

Kirje 17.3.2001

Kirje 24.1.2001

Joulukirje 2000

Kirje 1.8.2000

Kirje 1.4.2000

Kirje 26.1.2000

Kirje 24.11.1999

Kirje 1.10.1999


 

 
 
Tuen yhteystiedot:

Taloudellisen tuen työllemme voi kanavoida Akaan (yhteyshenkilö: Berit Joki ja lähetyssihteeri Leena Koski), Pyynikin (yhteyshenkilö: lähetyssihteeri Sanna Kramer), Anjalankosken (yhteyshenkilö: Teija Patjas ja lähetyssihteeri Eila Kivistö) ja Hausjärven seurakuntien (yhteyshenkilö: lähetyssihteeri Riikka Näätänen) kautta tai Hämeen, Helsingin, Etelä-Saimaan, Pohjois-Savon tai Kymenlaakson Kansanlähetyspiirien kautta. Jos et asu millään näistä alueista, käytä Kymenlaakson Ev.lut. Kansanlähetyksen tiliä.

 

  • Etelä-Saimaan Ev.lut. Kansanlähetys:
    EKOP 562009-440065
    Raatimiehenk. 13,
    53100 Lappeenranta
    puh. 05-453 0225
    Yhteyshenkilö:
    Arto Auranen

  • Hämeen Ev.lut.Kansanlähetys:
    TSOP 573008-245702
    Viitenumero 23100

    Hämeenpuisto 41,
    33200 Tampere,
    puh. 040-9603690 ,
    Yhteyshenkilö:
    Tuula Aapro

  • Helsingin Ev.lut. Kansanlähetys:
    Sampo 800010-1558247
    Kaisaniemenk. 13 A 4,
    00100 Helsinki,
    puh. 09-877 0060,
    Yhteyshenkilö:
    Taru Kostiainen

 

  • Kymenlaakson Ev.lut. Kansanlähetys:
    OP 575001-249888
    Torvitie 3,
    45130 Kouvola,
    puh. 05-311 7193,
    Yhteyshenkilö:
    Teija Patjas

  • Pohjois-Savon Ev.lut. Kansanlähetys:
    Nordea 107830-201938
    Museokatu 24,
    70100 Kuopio
    puh. 017-262 2082