Jorma ja Lea Pihkala
1037-3-1 Uwara, Sumoto-shi, 656-0054 Japan
Puh. lanka 09 3157 6525 (Suomen hinnoilla)
Kännykkä +81 90 9888 9067 (Ulkomaan puh.)
jorma.pihkala@sekl.fi
lea.pihkala@sekl.fi
Skype: Jorma: jormapihkala
     Lea: jormapihkala8854
http://www.pihkala.net

 


25.1. 2013

 

Jumalan rauhaa, rakkaat ystävät!

Sitten sanon itselleni: Sieluni, nyt sinulla on varastossa paljon hyvää moneksi vuodeksi. Lepää, syö, juo ja iloitse!' Mutta Jumala sanoi hänelle: 'Sinä mieletön! Tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta pois. Kenelle sitten joutuu se, minkä sinä olet hankkinut?' Näin käy sen, joka kerää aarteita itselleen mutta jolla ei ole rikkautta Jumalan luona." (Luuk.12:19-21)

Kahdeksan menestyvää miestä ja kolme naista on kokoontunut Raamattu-keskusteluryhmään Awajin seurakunnan kirkkoon. Maukkaan iltapalan jälkeen keskustelu lähtee vilkkaasti liikkeelle. Ajoittain se nousee sellaisiin korkeuksiin, kun puhutaan universumin luonteesta ja sen alkuperästä, sen laajenemisesta ja valon nopeuksista, että naisjäsenet toteavat, että nyt he eivät oikein pysy miesten jutuissa mukana. 

Erityisen innostunut Jumalan maailmankaikkeuden ihmeellisyyksistä on mies, joka ilmoitti esittäytymisen yhteydessä, että hänet kastetaan vaimonsa kanssa maaliskuun lopulla. Eräs jo pitkään ryhmään osallistunut ilmoittaa edelleen olevansa buddhalainen, koska vielä puuttui muutama vaaksan mitta siitä, että hänkin vakuuttuisi Raamatun totuudesta. Hänen mielestään buddhalaisuus opettaa jälleensyntymisessä samaa kuin kristinuskokin, mutta tämä väite ei kestä sen tosiasian edessä, että maailmankaikkeus ei ole ikuinen, vaan on saanut alkunsa tiettynä hetkenä.

Itse asiassa keskustelu lähti liikkeelle Jeesuksen vertauksesta rikkaasta miehestä, joka kuvitteli rakentavansa tulevaisuutensa rikkautensa varaan mutta kuoli jo seuraavana yönä. Oltiin vuoden ensimmäisessä kokoontumisessa ja siksi kyseltiin, millaisia tulevaisuuden suunnitelmia kukin oli rakentamassa ja mihin niiden toteutuminen perustui. Mieletöntä on rakentaa tulevaisuus ottamatta huomioon sitä, mikä joka tapauksessa tulee eli kuolemassa tapahtuvaa Herran kasvojen eteen käymistä.

Todellista rikkautta on vain sellainen, joka on kerätty iankaikkisuuteen Jumalan luo. Keskustelijat olivat yksimielisiä siitä, että ratkaisevaa ei ole se, mitä tehdään, vaan se ketä varten tehdään se, mitä tehdään. Herraa varten eläminen merkitsee tänään toisten ihmisten rakastamista ja nimenomaan sellaisella rakkaudella, että nuo toiset pääsevät osalliseksi pelastuksesta ja iankaikkisesta elämästä.

Keskustelua seuratessani ja ajoittain sen suuntaa hiukan kääntäen mietin omaa tehtävääni Jumalan suuressa suunnitelmassa. Olen lähetyssaarnaaja, ollut sitä jo yli 40 vuotta, mutta mistä työssäni on viime kädessä kysymys. Tiedän, että lähetystyötä on tehty jo lähes 2000 vuotta ja oma osuuteni on mitättömän pieni Jumalan maailmanlaajassa suunnitelmassa. Silti tiedän, että tämäkin ohimenevä Raamattu-keskustelu kuuluun pienenä pisarana siihen Jumalan elävän veden virtaan, joka lopulta löytää täyttymyksensä taivaallisessa kirkkaudessa.

Olen omalta vähäiseltä osaltani sittenkin valtaisan Herran maailmansuunnitelman toteutumisessa. Tiedän, että minun osaltani työ jää kesken, mutta samalla tiedän, että Jumalan suunnitelma ei tule jäämään kesken. Jumalan valtakunta tulee, lopullinen täyttymys on lähempänä kuin milloinkaan aikaisemmin. Tiedän, että olen jouduttamassa Jeesuksen toista tulemista ja uuden maailman valtakunnan täyttymystä.

Nyt tehtäväni on jakaa elämän sanaa näille menestyville miehille ja naisille. Sillä ilman sitä kukaan ei voi päästä pelastuksesta osalliseksi. Samalla saan itsekin olla haukkaamassa elämän leivästä, Jumalan sanasta, sillä vain sen varassa itsekin pääsen lopulliseen päämäärään.

On etuoikeus saada olla Herran lähettiläs ja Häneltä saamalla valtuutuksella julistaa syntejään katuville, että Jeesuksen veri puhdistaa kaikesta synnistä. Sydän aivan sykähtää riemusta, kun saan kännykkääni viestin: ”Kiitos kun eilen julistit syntini anteeksi!” Jeesuksen antama valtuutus on edelleen voimassa. Kaiken tämän keskellä saan jälleen nostaa katseeni Jeesukseen, joka vakuuttaa: ”Minä tulen pian!” Olen pienenä suuressa mukana. Mutta saan vielä nähdä suurempaa. Siitä Herra itse vakuuttaa näin:

"Totisesti, totisesti minä sanon teille: te saatte nähdä taivaan avoinna ja Jumalan enkelien nousevan ylös ja laskeutuvan alas Ihmisen Pojan yllä."  (Joh.1:51)

Awajin seurakunta

Joulun ajan tilaisuuksiin kuten kynttiläkirkkoon, joulujumalanpalvelukseen ja joulujuhlaan tuli mukavasti väkeä. Jouluaattoaamuna soi puhelin. Kasteopetuksessa ollut rouva ilmoitti, että hän haluaa kasteen maaliskuussa. Pian sen jälkeen oven eteen pysähtyi auto ja ikkunan avattuani toinen rouva, edellisen ystävä, ilmoitti myös haluavansa kasteen. Uuden vuoden jumalanpalveluksen päätteeksi samaisen ryhmän aviopari ilmoitti myös haluavansa kasteen. Näin ollen 30.3. jos Herra suo, uuden kirkkorakennuksen ensimmäisessä jumalanpalveluksessa on määrä kastaa neljä henkeä. Rukoilemme myös sitä, että ryhmän viideskin jäsen voisi löytää pelastuksen.

Kirkkorakennuksen rahoitukseen saatiin tammikuussa pankkilaina, jota seurakunta makselee takaisin 18 vuoden ajan. Rakennus valmistuu hiukan etuajassa jo helmikuun lopussa, mutta ulkotyöt ja muutot vievät oman aikansa. Viralliset kirkon käyttöönottojuhlat pidetään 18. toukokuuta.

Työjaksoni Awajin seurakunnassa päättyy 31.3., kun Daniel ja Mari Nummela palaavat jatkamaan työtään seurakunnassa, mutta nyt uusissa hyvissä tiloissa. Itä-Tokushiman seurakunnasta on tullut  kutsu minulla tulla jatkamaan Tokushiman läänin seurakuntia tukevaa työtä syyskuusta vuodeksi eteenpäin. Rukoilemme tämän asian kohdalla Herran johdatusta.

Lea jatkaa

Olen hämmästellyt Jumalan ihmeellistä ja rakastavaa ohjausta omassa elämässäni. Jo viime kesänä olin tosi huolissani äidistäni. Hän oli kaatunut pahasti ja satuttanut jalkansa haavoille. Haavoja hoidettiin lähes päivittäin. Hän jatkoi asumista omassa kodissaan. Siskoni Ritva sekä tyttäreni Hanna auttoivat käytännön asioissa minun lisäkseni. Kotipalvelu tuli päivittäin. Mietin, miten ihmeessä voin lähteä Japaniin kahdeksi kuukaudeksi ja jättää äitini sekä Sinikan. Sinikan kummitäti Taru tuli meille asumaan ja luomaan turvallisen ajan minun poissa ollessani. Hanna lupasi käydä mummonsa luona hyvin usein auttamassa ja siivoamassa.

Japanissa marraskuussa ja joulukuussa tapasin useita minulle tärkeitä ja rakkaita ihmisiä. Erityisesti sain tavata rakkaan ystävämme rouva Nakanon kaksi kertaa ennen hänen hautajaisiaan. Tässä oli Jumalan aikataulu. Ei Hän unohda pieniä juoksutyttöjään eikä pokiaan. Hän on jälleen vahvistanut uskoani. Ei Hän katso meitä ylen vaan saamme olla rakkaita lapsia.

Palasin jouluaaton aattona Japanista. Seuraavana päivänä ajoin autolla Helsinkiin Sinikan ja Helenan kanssa. Vietimme joulun äidin kanssa. Olimme kirkossa. Jouluviikko kaikkine pyhineen meni äidin kohdalla hyvin ja hän oli pirteänä. Maanantaina 30.12 menin junalla äidin luo. Löysin hänet tajuttomana sängystä. Lähdimme ambulanssilla Hartmanin uuteen sairaalaan. Siskoni kanssa hoidimme äitiä yksityishuoneessa koko viikon yötä päivää. Hän ei tullut tajuihinsa, mutta reagoi kosketukseen ja kuuli lähes kaiken. Lauloimme joululauluja ja rukoilimme.

Hannakin ehti Japanin joulusta vielä tulla mummon luo poikiensa ja miehensä Sepon kanssa. Tomio ja Sampo sekä Sinikka ja Helena kävivät jättämässä jäähyväiset mummolle. Siskoni lapsista Tuomas, Laura, Elina ja Sanna kävivät. Viimeisen koko yön valvoimme siskon kanssa. Pidimme äitiä kädestä kiinni. Jos irrotin oman käden, äiti hapuili kättäni peiton päältä.

Hän nukkui ikiuneen tiis­taina 7.1 2014. Torstaina 23.1 saimme siunaustilaisuudessa jättää äidin kokonaan Jumalan suuriin käsiin Käpylän kirkossa ja pi­tää myös muistotilaisuuden 49 ihmisen kanssa. Veljeni Martti oli tullut Kanadasta ja mieheni Jorma sekä tyttäremme Asako tulivat Japanista hautajaismatkalle. Asako edusti Palmun perhettä. Tyttäremme Kaarina Savonen ei päässyt tulemaan neljännen lapsen odotuksen tähden. Kun äiti nukkui pois oli kaikki säärissä olevat haavat parantuneet. Jumalan ihmeellistä ajoitusta olen tässä miettinyt ja nöyränä itku kurkussa Herraa kiittänyt. Hän huolehtii varpusista eikö siis myös meistä ihmistä.

Nyt toteutuu minun lähtöni taas Japaniin lähes 3 viikoksi 11.2-1.3 auttamaan Kaarinan perhettä. Jälleen kerran Taru tulee hoitamaan taloutta Ryttylään. 

Sydämestäni kiitän teitä kaikkia, jotka niin monin tavoin muistitte minua ja perhettämme surussamme. Kukkia sain ennätyspaljon ja kortteja sekä adresseja tuli runsain mitoin.

 

Jorma ja Lea Pihkala

Aiemmat ystävä-
kirjeemme löytyvät seuraavien
linkkien alta:

Kirje 1.12.2013

Kirje 30.9.2013

Kirje 9.7.2013

Kirje 14.4.2013

Kirje 1.12.2012

Kirje 12.7.2012

Kirje 18.5.2012

Kirje 27.3.2012

Kirje 30.1.2012

Kirje 28.11.2011

Kirje 27.9.2011

Kirje 28.7.2011

Kirje 31.5.2011

Kirje 30.3.2011

Kirje 31.1.2011

Kirje 1.12.2010

Kirje 18.9.2010

Kirje 17.7.2010

Kirje 17.5.2010

Kirje 24.3.2010

Kirje 28.1.2010

Kirje 29.11.2009

Kirje 26.9.2009

Kirje 27.7.2009

Kirje 20.5.2009

Kirje 28.3.2009

Kirje 24.1.2009

Kirje 5.11.2008

Kirje 23.9.2008

Kirje 17.7.2008

Kirje 21.5.2008

Kirje 5.3.2008

Kirje 13.1.2008

Kirje 23.11.2007

Kirje 25.9.2007

Kirje 17.7.2007

Kirje 22.5.2007

Kirje 8.3.2007

Kirje 3.12.2006

Kirje10.8.2006

Kirje2.4.2006

Kirje22.1.2006

Kirje27.11.2005

Kirje26.9.2005

Kirje23.7.2005

Kirje29.5.2005

Kirje19.3.2005

Kirje17.1.2005

Kirje 24.11.2004

Kirje 26.9.2004

Kirje 20.7.2004

Kirje 21.5.2004

Kirje 14.3.2004

Kirje 14.1.2004

Joulukirje 2003

Kirje 7.10.2003

Kirje 29.7.2003

Kirje 27.5.2003

Kirje 29.3.2003

Kirje 25.1.2003

Kirje 25.11.2002

Kirje 15.10.2002

Kirje 12.8.2002

Kirje 5.4.2002

Kirje 23.1.2002

Joulukirje 2001

Kirje 12.10.2001

Kirje 24.7.2001

Kirje 31.5.2001

Kirje 17.3.2001

Kirje 24.1.2001

Joulukirje 2000

Kirje 1.8.2000

Kirje 1.4.2000

Kirje 26.1.2000

Kirje 24.11.1999

Kirje 1.10.1999


 

 
 
Tuen yhteystiedot:

Vaikka olemme jo eläkkeellä, olemme Japanissa ns. sopimussuhteisia lähettejä, joiden matkat, asumisen ja työkulut kustantaa edelleen Kansanlähetys. Näin ollen taloudellisen tuen Japanin työlle voi kanavoida Hämeen, Helsingin, Etelä-Saimaan, Pohjois-Savon tai Kymenlaakson Kansanlähetyspiirien kautta. Jos et asu millään näistä alueista, käytä Kymenlaakson Ev.lut. Kansanlähetyksen tiliä Nummeloiden tueksi.

 

  • Etelä-Saimaan Ev.lut. Kansanlähetys:
    FI24 5620 0940 040065 Raatimiehenk. 13,
    53100 Lappeenranta
    puh. 05-453 0225,
    Yhteyshenkilö:
    Arto Auranen

  • Hämeen Ev.lut.Kansanlähetys: FI71 5730 0820 045702
    Viitenumero: 15668
    Hämeenpuisto 41,
    33200 Tampere,
    puh. 040-9603690 ,
    Yhteyshenkilö:
    Tuula Aapro

  • Helsingin Ev.lut. Kansanlähetys:
    FI33 8000 1001 5582
    Kaisaniemenkatu 13 A 4
    00100 Helsinki,
    puh. 044 452 2239,
    Yhteyshenkilö:
    Taru Kostiainen
    Viitenimero: 23100

 

  • Kymenlaakson Ev.lut. Kansanlähetys:
    FI59 5750 0140 156903
    Käsityöläiskatu 4,
    45100 Kouvola,
    puh. 05-311 7193,
    Yhteyshenkilö:
    Teija Patjas

  • Pohjois-Savon Ev.lut. Kansanlähetys:
    FI09 1078 3000 201938
    Sairaalakatu 11,
    70100 Kuopio
    puh. 017-262 2082